Keskeinen ja kasvava ongelma Länsi-Uudenmaankin hyvinvointialueella tulee olemaan hoitajapula. Espoo hankkii jo hoitajia ulkomailta. Merkittävimpiä alueita, joissa hoitajilla on kiinnostusta Suomeen, ovat Afrikka, Venäjä, Nepal ja Filippiinit. Ulkomaisten hoitajien ei voi kuitenkaan olettaa pysyvän paremmin alalla kuin kotimaisten, jos alan ongelmia ei saada kuntoon. Tästä seuraa helposti lisäkuormitusta sosiaaliturvajärjestelmälle. Lisäksi suomi on vaikea kieli, ja huono kielitaito vaarantaa potilasturvallisuuden ja vastaa heikommin asiakkaiden tarpeisiin.
Lähihoitajien ammattiliiton Superin mukaan alalle löytyy paljon kotimaistakin kiinnostusta, jos vain työolot ja -joustot, työnkuva, johtaminen ja palkkaus saadaan kuntoon. Muun muassa monet maahanmuuttajat haluavat lähihoitajiksi. Meillä ovat suorittavan työn ammatit vähentyneet merkittävästi, mutta lähihoitajien tarve lisääntyy edelleen. Tämä tarjoaa hyvän vaihtoehdon myös osalle pojista, jotka ovat enemmän toiminnan miehiä. Hyvä markkinointi ja työnkuvan muovaaminen myös poikia houkuttelevaksi ovat tärkeitä. Jos muu ei auta, voidaan harkita myös palkankorotusta palkanlisien kautta.
Kotimaisiin hoitajiin panostamisen jälkeen otetaan EU:n sisämarkkinoilta loput tarvittavat hoitajat. Lääkärit saadaan varmasti kaikki Suomesta, kun koulutuspaikkoja lisätään. Työssä pysymistä edistetään lakimuutoksella, joka mahdollistaisi kansalaisuuden aikaisintaan 10 vuoden työnteon jälkeen.
Hoitajien tarvetta tulee pyrkiä vähentämään ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja senioreiden toimintakykyä kehittämällä. Sukulaisten panosta omaistensa hoidossa on lisättävä työelämän joustoilla. Hoivakotien asiakasmaksuissa tulee huomioida, jos sukulainen tai läheinen kantaa osan asiakkaan hoitovastuusta.
Henna Kajava (ps.)
FM, aluevaaliehdokas
kaupunginvaltuutettu