Ensimmäiset aluevaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja puolueet ovat julkaisseet vaaleihin omat ohjelmansa. Kun vielä muutama vuosi sitten sote-uudistuksen keihäänkärki oli alati nousevien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillitseminen, loistavat talousnäkökulmat poissaolollaan lähes jokaisen puolueen vaaliohjelmissa. Tämä siitäkin huolimatta, että valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sote-menot tulevat nousemaan vuoden 2022 reilusta 20 miljardista eurosta lähes 28 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Eikä näissä laskelmissa ole vielä otettu edes täysimääräisesti huomioon kustannuksia, jotka palkkojen harmonisointi hyvinvointialueiden sisällä tulee aiheuttamaan.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostaminen tulee tämän lisäksi vaatimaan myös mittavia tietojärjestelmien yhtenäistämisiä jo ennen kuin toiminta voidaan edes aloittaa. Viimeisin arvio näistä kustannuksia on 84 miljoonaa euroa ennen vuotta 2023. Mittakaavaa luvulle antaa se, että Länsi-Uudenmaan sote-kulut tulevat kokonaisuudessaan vuonna 2022 olemaan noin 1,57 miljardia euroa eli tietojärjestelmäuudistuksen hintalappu on noin 5 prosenttia tästä summasta ja se tulee olemassa olevien kulujen päälle. Perinteisesti tämänkaltaisten järjestelmäuudistusten hinnoissa on ollut hyvinkin reilusti ilmaa, joten jatkossa aluevaltuustoista tulee löytyä osaamista ja ymmärrystä siitä, mitä ollaan ostamassa ja mitä tästä kannattaa maksaa.
Toivoakin kuitenkin on! Kokonaisarvio sote-kustannusten noususta pitää sisällään THL:n mallintamasta väestön vanhenemisesta aiheutuvista kustannuksista riippumattoman oletuksen siitä, että sote-palveluiden tuottamisen yksikköhinnat tulevat jatkossakin nousemaan noin 2,5 prosenttia vuodessa. Tämä onkin se osa-alue, johon osaavat ja vastuulliset aluevaltuustojen jäsenet pystyvät vaikuttamaan. Palveluiden jatkuva kehittäminen, uusien kustannustehokkaiden toimintatapojen käyttöönotto, aktiivinen kilpailutus ja järkevästi toteutettavat tietojärjestelmähankinnat ja -sopimukset voivat helposti ainakin puolittaa ennustetun vuosittaisen kustannustason nousun. Vuosittaisen nousun pienentäminen edes yhdellä prosenttiyksiköllä 1,5 prosenttiin johtaisi siihen, että valtakunnalliset sote-menot olisivat vuonna 2030 yli kaksi miljardia euroa ennustetta pienemmät eli selvästi alle 26 miljardia. Tuossa olisi minimitavoite, johon jokaisen aluevaltuutetun tulisi sitoutua, jotta hyvinvointipalvelut voivat säilyä vähintään nykyisellä tasollaan myös tulevina vuosikymmeninä.
Ville Koskela (kd.)
teknologiajohtaja, IT-ala
aluevaaliehdokas
Espoo