Länsiväylässä 15.12. varatuomari Hannele Kerola toteaa perustellusti, että ”tunnin juna etenee väärin”.
Vielä vakavampi ongelma on, ettei Espoon alueella koko prosessin aikana ole harkittu linjaukselle vaihtoehtoja eikä radan vaikutuksia ole selvitetty kaavoitustyössä.
Linjaus perustuu vuonna 2002 tehtyyn ylimalkaiseen selvitykseen vuoden 2006 maakuntakaavaa varten, jonka reunaehtoja myöhemmin muutettiin, mutta linjaus jäi.
Ns. Myntinmäen asemavaraus, joka nyt on toistaiseksi hyllytetty poke-kaavassa, perustuu alustavaan yleissuunnitelmaan vuodelta 2010, jossa viitataan ”alustaviin maankäyttöluonnoksiin”, joita ei ole missään vaiheessa dokumentoitu.
Poke-työssä asemavaraus on sijainnut milloin Forsbackassa, milloin Mynttilässä, mutta loppusuoralla ”alustavat maankäyttöluonnokset” (ja kaupungin maanomistus) näyttävät ratkaisseen asian.
Espoon kaavoittajat viittaavat nyt maakuntakaavaan ja tulevaisuudessa esitettävään ratasuunnitelmaan ja maakuntakaavan tekijät alustavaan yleissuunnitelmaan vuodelta 2010 sillä seurauksella, ettei mikään kaavoittava instanssi ota vastuuta ratalinjauksen vaikutusten kartoituksesta.
Sekä maankäyttö- ja rakennuslaki että ratalaki kyllä edellyttävät kaavoitukselta ja suunnittelulta tiettyä marssijärjestystä ja selvityksiä, mutta käytännössä nämä on jätetty tekemättä, kun maakuntakaava, yleiskaava ja radan alustava yleissuunnitelma tanssivat piirileikkiä siten, ettei kukaan ota vastuuta.
Tunnin juna siis ei yksinomaan nyt etene väärin, vaan prosessi on alusta pitäen edennyt väärin, kaikesta demokraattisesta kontrollista huolimatta.
Lain edellyttämä ympäristövaikutusten arviointi on toki nyt tehty, mutta se voi Espoossa vaikuttaa vain teknisiin ratkaisuihin, ei itse linjaukseen.
Ratalinjaus on nyt Espoon alueella niin tarkasti lyöty lukkoon, että yhtiö ja konsultit voivat ainakin yhtiön edustajien mukaan teknisessä suunnittelussa enää siirrellä rataa metrejä, mutta tuskin voivat enää päättää, kenen maat ja kodit jäävät rataväylän alle. Se juna meni jo!
Claes Ehrnrooth
Espoo