Uutta vuotta toivotettiin eri puolilla jo varsin toiveikkaasti, vaikka vuoden 2022 näkymät ovat melko sumuiset.
Tammikuun aluevaaleissa huolestuttavinta on, että puolelle Uudenmaan alueen asukkaista ei ole selvää, mistä aluevaltuustot päättävät ja näin ollen mistä ja minkä puolesta pitää äänestää. Tämä selvitää Etelä-Suomen Median teettämästä kyselystä.
Joskus jopa selkeä eripura voi kiihdyttää keskustelua ja saada äänestäjät liikkeelle.
Länsiväylä selvitti, miten puolueiden näkemykset eroavat toisistaan. Selkeimmät erot syntyvät siitä, miten kukin suhtautuu yrityksiin julkisten terveyspalveluiden tuottajina.
Kokoomus pitää monituottajamallia hyvä tapana, kunhan palvelu on laadukasta ja kustannustehokasta
Demareiden ovat selvästi varauksellisempia, ja yksityinen täydentää julkista sektoria heidän mielestään.
Vihreät sijoittuvat näiden kahden välimaastoon: yksityiset palvelut eivät ole itsetarkoitus, niitä hyödynnetään, kun se on palvelujen saatavuuden kannalta tarkoituksenmukaista.
Puolueet erottaa toisistaan näkemys palvelujen tuottamisesta. Karkeasti näin: kustannustehokkaasti tai lisää rahaa. Hyvä kysymys on, mistä raha järjestetään.
Yksi asia yhdisti: kaikki haluavat panostaa ennaltaehkäisyyn.
Aluevaalien ennuste on varsin lohduton. Täysin varmasti aluevaaleissa aikoo äänestää Länsi-Uudellamaalla vain 44 prosenttia. Melko varmoja oli 32 prosenttia. Mielenkiintoista on, että vain puolet vastaajista aikoo äänestää oman kuntansa ehdokasta, joten liikkuvia ääniä on tarjolla.
Siitä taitaa tulla vähän monimutkainen juttu, totesi espoolainen Matti Nieminen kauppakeskus Sellossa (LV 29.12.).
Ei anneta monimutkaisuuden hämätä eikä välinpitämättömyyden vallata mieltämme. Vielä on aikaa muodostaa oma mielipiteensä ja vaikuttaa äänestäjiin.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi