Vaaliareena: | Köyhyys on ahdistanut opiskelijaa jo vuosikymmeniä

Reilut 20 vuotta sitten lokakuun 30. painui lujasti mieleeni. Kuljin Teknillisen korkeakoulun opiskelijana lounaalle Otaniemen Dipoliin, kun kuulin huudon: ”Tuo on se jätkä!”. Hämmästyneenä katsoin, kuinka huutaja seisoo keskellä ylioppilaskunnan hallituksen seuruetta minua osoittaen. Pian minua kannettiin kultatuolissa rappusia ruokalaan kuin olisin ratkaissut MM-finaalin.

Sain kuulla, että tuona aamuna HS oli julkaissut kirjoitukseni ”Opiskelijalta ei voi vaatia mahdottomia”. Olin riviopiskelijana sanoittanut kaiken sen, mitä ylioppilaskunnat ja SYL päivittäin rummuttivat päättäjille opiskelijan asemasta.

Nyt opiskelijoiden mielenterveys puhuttaa jälleen THL:n julkaistua murheellisia lukuja. Eikä ihme, sillä mikään ei ole muuttunut, ellei sitten huonompaan. Olisi pelkästään ihme, jos opiskelijat eivät olisi ahdistuneita. Syy on päivänselvä. Ei tarvitse kuin katsoa köyhyystilastoja nähdäkseen, että koko Suomen köyhin alue on Otaniemi, missä asukkaista suurin suhteellinen osuus on opiskelijoita.

Tarkistin opintorahan suuruuden, 256 euroa ja 93 senttiä. Jaettuna 30 päivälle iitä jää 8 euroa ja 46 senttiä. Opiskelijat on siirretty yleisen asumistuen piiriin, jonka maksimi on 320 euroa, ja tuki ei enää kasva mentäessä 400 euron yli. HS:n Oikotie-palvelusta löytyy noin 20 000 vuokra-asuntoa. Näistä alle 400 euron saa 770 asuntoa, Uudellamaalla 68.

Lienee siis turvallista sanoa, että yli 300 000 korkeakouluopiskelijasta tuohon hintaan saa asunnon vain tuurilla. Mutta tuolla tuurillakin jää yhä 80 euroa itse maksettavaksi. Ilman tuuria enemmän. Ja opintorahasta jää enää korkeintaan 5,90 euroa päivässä jäljelle, useimmille vähemmän. Tästä maksetaan ruoat, vaatteet, vakuutukset, mahdolliset lääkkeiden omavastuut… Ahdistaako jo?

Lainaa voi saada ja töihin voi mennä, mutta houkutteleeko laina, kun pandemia nosti 30 000 korkeakoulutetun työttömän määrän 40 000:een? Ja onko työnteolle mahdollisuutta, kun opintoaikoihin on tehty rajaus? Lisäksi työnteolla voi päätyä tukien takaisinperintään.

Olen kurkkua myöten täynnä puheita, joissa opiskelijoilta vaaditaan kurjuuden sietoa siksi, että koulutuksen jälkeen on tiedossa hyvä palkka. Siitä ei ensinnäkään ole takeita. Eikä meillä ole mitään oikeutta vaatia henkilöltä ihmisyyttä tauolle viideksi vuodeksi, ei vaikka jokaiselle valmistuvalle olisi tiedossa henkilökohtainen paratiisisaari.

TKK:n tervetuliaisluentoni alkoi 1999 rehtorin sanoilla ”Isänmaan toivot!”. Vaadin, että isänmaan toivot tuetaan edes työelämän ensimmäiselle kynnykselle asti mieleltään ehjinä!

Antti Jäänvirta (kok.)

aluevaaliehdokas

Espoo

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut