Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vaaliareena: | Potilasturvallisuudesta huolehdittava

Historiallinen sote-uudistus on tulossa vuoden päästä. Aluevaltuustot valitaan tammikuussa linjaamaan tulevien hyvinvointialueiden tavoitteita, strategiaa sekä ohjaamaan alueiden palveluita asukkailleen. Matkalla on monia pilviä, osa kovin synkkiä.

Hyvinvointialueille siirtyy kunnilta sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös huomattavan vähälle huomiolle jäänyt pelastustoimi ja ensihoito. Kun ihmisille tulee hätä, on pelastustoimi ja ensihoito useimmiten ensimmäinen paikalle saapuva auttaja eli hyvin oleellinen osa arkemme turvallisuutta.

Eduskunta oli lait hyväksyessään linjannut, ettei muutoksesta saa tulla ylimääräisiä kustannuksia kunnille. Valtion tulisi kattaa muutoksen pakolliset kulut. Todellisuus on muodostumassa toisenlaiseksi ja ihmisten kannalta turvattomammaksi.

Alueiden hakema pakollisten tehtävien rahoitushakemus oli noin 924 miljoonaa euroa. Hyväksytyn lakipaketin perusteluosassa todetaan kertaluonteisten kulujen tulevan hallinnollisista ja tietoteknisistä kuluista. Näiden väliaikaishallinnolle, hyvinvointialueille ja kunnille kohdistuvien lisäkulujen arvioidaan olevan yhteensä noin 800 miljoonaa euroa. Rahaa jaettiin vain noin 200 miljoonaa euroa – siis 22 prosenttia tarpeesta.

Osa Suomessa toimivista alueista on siirtynyt uuteen toimintamalliin, ja nykyiset sote-piirit muistuttavat pitkälle tulevia hyvinvointialueita. Valtaosa ei kuitenkaan niin ole tehnyt ja lähtevät liikkeelle takamatkalta. Tarpeeseen nähden on jaettu riittämättömiä valtionavustuksia ja jakoperusteena on ollut ”järjestämisvastuullisten organisaatioiden lukumäärä” – siis kuntien lukumäärä hyvinvointialueiden alueella – ei rahan perusteltu tarve.

Rahoitusvajeen seuraus on pakollinen tehtävien karsiminen. Jopa kaikkien välttämättömimmät tehtävät saattavat jäädä tekemättä. Toiminnan kehittäminen on utopiaa ja toiminta- sekä palveluketjujen katkeaminen arkipäivää. Seurauksena potilas- ja asiakaspalvelu heikkenee ja kustannukset kasvavat johtuen tarpeettoman työn tekemisestä.

Hyvinvointialueet joutuvat sovittamaan yhteen valtavan määrän erilaisia tietojärjestelmiä. Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 2023, on tärkeimpien tietojärjestelmien silloin toimittava. Rahojen puutteen ja aikataulun kireyden vuoksi potilasturvallisuus vaarantuu ja muidenkin tietoturvariskien vaara kasvaa oleellisesti. Tähän on nyt kiinnitettävä vahva huomio.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on syntyessään yksi Suomen suurimmista. Uusista alueista se sai kaikkein vähiten rahoitusta asukasmäärään suhteutettuna. Tämä asettaa tulevan uudistuksen käytännön toteuttamisen hyvin haasteelliseksi, etenkin kun tavoitteena ei saa olla uudet verot tai kokonaisveroasteen nostaminen. Lisäksi meidän jokaisen arki ja siihen kuuluvat palvelut sekä arkemme turvallisuudesta huolehtiminen ei saa vaarantua muutoksessa.

Jarno Limnéll (kok.)

kyberturvallisuuden työelämäprofessori

aluevaaliehdokas

Espoo

Antti Larsio

sote-asiantuntija

Espoo