Aluevaalit lähestyvät, ja huoli äänestysprosentista kasvaa. Kiinnostavatko vaalit riittävästi äänestäjiä? Millä keinoilla äänestäjiä pitäisi puhutella ja mitä voi luvata?
Ehdokkaiden lupaukset ja toisaalta äänestäjien huolet sekä ymmärrys eivät vieläkään täysin vastaa olennaiseen kysymykseen: mistä vaaleissa on kyse ja mistä valtuutetut päättävät.
Hyvinvointialueen valtuusto päättää lääkäri- ja mielenterveyspalveluiden järjestämisestä, vanhustenhoivasta ja pelastustoimesta. Asioita, jotka mielellään sivuutetaan, mutta jotka nousevat elintärkeäksi, kun tarve osuu omalle tai läheisen kohdalle.
Huomioitava on, että todellisuudessa valtaa päätöksistä ja vapautta toimia ohjaavat raha, valtio ja lainsäädäntö.
Politiikka ei suoraan sanele sitä, missä palvelut maantieteellisesti säilytetään. Sen ratkaisee pitkälti asiakasmäärä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on asukasmäärältään noin puolet isompi kuin Kerava ja Vantaa, yli puolet isompi kuin Keski-Uusimaa ja lähes viisi kertaa suurempi kuin Itä-Uusimaa. Maantieteellisestikin se on merkittävin alue. Mutta alueen sisällä asukasmäärä jakautuu hyvin epätasapainoisesti Espoon ja muiden kuntien kesken. Espoon rooli on ylivoimainen.
Mihin valtuutetut voivat sitten vaikuttaa? Hyvinvointialueen strategiaan sekä hyvinvointialueen johtajan ja eri toimielinten jäsenten valintaan. Valtuutetut päättävät myös alueen varallisuuden hoidosta, kuten sijoituksista, ja linjaavat asiakasmaksut.
Niin ikään hoidon keskittämiseen ja palvelujen järjestämiseen yksityisellä tai julkisella puolella voidaan vaikuttaa.
Alueen itsenäisyyden, vallankäytön ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat joka tapauksessa varsin kapeat. Kun maakuntaverosta ei ole tehty lopullista linjausta, alkuvaiheessa kulut maksaa valtio. Verokysymyksessä saattaa valtuutetuilla tosin olla vielä vaikuttamisen paikka pidemmällä tulevaisuudessa.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi