Espoossa hyväksyttiin vuoden 2020 syksyllä Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelma, jonka tavoitteena on hidastaa menojen kasvua 147 miljoonalla eurolla. Tämä saavutettaisiin muun muassa kasvattamalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksikkökokoja ja siirtymällä suuriin kouluyksiköihin.
Ohjelmaa on nyt alettu panna täytäntöön esittämällä pienten lähikoulujen eli Nuuksion ja Bembölen koulujen lakkauttamista. Päätöksiä viedään eteenpäin ilman lapsivaikutusten arviointia. Alueen kouluverkkoa ja ruotsinkielisen kouluverkon erityispiirteitä ei ole myöskään arvioitu. Koulujen lakkauttamisella uskotaan saavutettavan useamman vuoden aikana yhteensä muutaman miljoonan euron säästöjä.
Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmassa ei ole ymmärretty Kehä III:n varren ja sen pohjoispuolen erityispiirteitä eli harvaa asutusta, pieniä lähikouluja ja huonosti toimivaa joukkoliikennettä. Koulujen lakkauttaminen tarkoittaisi merkittävää muutosta perheiden ja oppilaiden elämässä. Pieni, turvallinen ja tuttu lähikoulu muuttuisi suureksi koulukeskukseksi. Koulumatkat pitenisivät jopa 10 kilometriä ja koulumatkat yli tunnin yhteen suuntaan, mikä on lapsille kohtuutonta. Kouluun ei pääsisi enää kävellen tai pyörällä.
Yhteiskunnassa onkin tehtävä pandemian johdosta kiinteistöpolitiikan uudelleenarviointi. Suurista yksiköistä ja tiloista, joissa on isoja ihmismääriä, on pyrittävä pienempiin, fyysisesti rajatumpiin tiloihin. Nyt on pohdittava isojen koulukeskusten terveysturvallisuutta, ja tarvetta edistää pienempiä oppimisympäristöjä. Pienet lähikoulut, joissa ei ole ollut koronatartuntoja, antavat tähän parhaat mahdollisuudet.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella joudutaan miettimään samanlaisia strategisia valintoja: Painotetaanko taloudellisia säästöjä vai alueen asukkaiden turvallisia ja terveellisiä lähipalveluja. Me kannatamme lähipalveluja.
Hannele Kerola (sd.)
varatuomari, valtuutettu
Mika Helander (sd.)
yliopistonlehtori, dosentti, svenska rum -ltk:n jäsen