Vaaliareena: | Miksi terveyskeskuksissa on liikaa potilaita ja liian vähän henkilökuntaa?

Potilasruuhkat olivat tuttu asia Länsi-Uudenmaan perusterveydenhuollossa jo ennen koronakriisiä. Tässä kirjoituksessa pohdimme syitä ruuhkiin hieman ulkopuolisin silmin.

Terveyskeskuksia kuormittavat vanhukset, lapsiperheet ja työelämän ulkopuolella olevat. Esimerkiksi vanhuksilla voi olla iän karttuessa useita vaivoja ja osa heistä on luokiteltavissa monisairaiksi. Kun tällainen vanhus saa ajan parin viikon päähän, hän kenties kohtaa uuden lääkärin ja vastaanottoa on tukemassa ehkä sijaisena toimiva terveyden- tai sairaanhoitaja. Kumpikaan ei tunne potilaan tilannetta eikä se lyhyen vastaanoton aikana ehdi heille selvitä. Niinpä on hoidettava vain jokin kiireellisin ongelma. Potilas ymmärtää, että asiat jäivät puolitiehen ja varaa uuden ajan.

Terveydenhuollossa toimivat tietävät, että kun päivän potilasmäärä kasvaa kohtuuttomaksi, on pakko hoitaa ainakin jokunen potilas vain pintapuolisesti. Lääkäri voi esimerkiksi tehdä lähetteen laboratorioon, kehottaa katsomaan tulokset Omakannasta ja varaamaan tarvittaessa uuden ajan. Jos sen sijaan olisi aikaa hoitaa potilas ”valmiiksi” vaikkapa tunnin pituisella vastaanotolla yhdessä hoitajan kanssa, tarvittaisiin sen jälkeen vain harvakseltaan kontrollitapaamisia, jotka tutun potilaan kohdalla olisi helppo hoitaa etänä.

Uskomme, että omalääkärin/-hoitajan tarjoaminen kaikille sitä haluaville johtaisi sujuvampaan hoitoon. Työntekijöillä tulisi olla mahdollisuus itse suunnitella aikataulujaan: Pitkiä tulevaa hoitoa pohjustavia vastaanottoja ja lyhyitä (etä)tapaamisia, tarpeen mukaan. Jatkuva hoitosuhde samaan lääkäriin ja hoitajaan parantaisi hoidon laatua ja vaikuttavuutta, lisäisi potilaiden tyytyväisyyttä ja säästäisi kaikkien osapuolten aikaa – ja siten myös rahaa.

Työntekijöitä katoaa perusterveydenhuollosta, koska he kokevat, etteivät voi tehdä hyvää ja mielekästä työtä. Työtä ehkä johdetaan liian numerovoittoisesti, pyritään ”hoitamaan jonoja” eikä potilaita. Lisäksi lääkärit ja hoitajat tekevät paljon sellaista työtä, joka kuuluisi avustavalle henkilökunnalle. Tähän työhön käytetty aika on pois potilaiden hoidosta.

Hoitohenkilökunnalla syynä vaihtuvuuteen on myös työn vastuullisuuteen ja kuormittavuuteen nähden liian matalaksi koettu palkka. Pelkkä palkankorotus ei auta, jos he kokevat työn uuvuttavaksi. Työmahdollisuuksia on runsaasti perusterveydenhuollon ulkopuolella, joten heidän on halutessaan helppo lähteä.

Toivomme, että tulevaisuuden sote-keskus tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden, vaikkapa itsenäisinä moniammatillisina tiimeinä, organisoida työnsä niin, että he kokevat sen kiinnostavaksi ja tärkeäksi. Tällöin työhyvinvointi lisääntyy ja he sitoutuvat työhönsä, hoitosuhteisiin tulee jatkuvuutta, laatu paranee ja kaikki osapuolet rahoittaja mukaan lukien voittavat.

Helena Kääriäinen (vihr.)

aluevaaliehdokas, perinnöllisyyslääkäri

Espoo

Anu Rasinsalo (vihr.)

aluevaaliehdokas, TtM

Espoo

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut