Poliitikkojen vaalikonevastauksista voi helposti saada sen käsityksen, että tulevat hyvinvointialueet ratkaisevat kaikki nykyisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmat. Ja että palvelut ja niiden edellyttämä hallinto syntyvät itsestään.
Ruusuista tulevaisuutta lupaavat eivät selvästikään ymmärrä, mitä alueuudistus tarkoittaa. Kysymyksessä on Suomen historian suurin hallintorakenteen muutos ja suurin liikkeenluovutuskokonaisuus. Kaiken pitäisi olla toiminnassa jo vuoden 2023 alussa. Tämä tarkoittaa aluevaltuustoille noin yhdeksän kuukautta aikaa valmistella, päättää ja toteuttaa tarvittavat muutokset. Mitään aikaisempaa mallia vastaavalle uudistukselle ei ole. Lomat vievät valmistelulta pari kuukautta.
Muutoksen toteutetaan vielä pandemian aikana, jolloin henkilökunta on muutenkin äärimmilleen rasitettu. Poissaolot sairauden ja karanteenien takia vaativat töissä olevilta entistä enemmän. Ettei tavoite olisi liian helppo, samaan aikaan on lisätty vielä palvelujen mitoitus- ja saatavuusnormeja.
Hyvinvointialueiden vaatiman tietotekniikan pystyttäminen vie aikansa aivan riippumatta siitä, miten kunnianhimoisia hallituksen tavoitteet ovat. Julkisen IT-infran kehityshankkeet ovat normaalioloissakin vieneet aikaa ja maksaneet runsaasti suunnitelmia enemmän. Kymmenien potilastietojärjestelmien yhdistäminen potilasturvallisuutta vaarantamatta ei ole hetkessä toteutettu. Palkka- ja henkilöstöhallinnon yhdistäminen ei ole juurikaan kevyempi.
Tarvitsemme aluevaltuustoon päättäjiä, joilla on kyky arvioida palvelujen ja hallinnon vaatimaa aikaa, rahaa ja osaamista. Niitä, joilla on kokemusta muissa yhteyksissä toteutetuista suurista muutoksista. Tarvitsemme päättäjiä, jotka osaavat asettaa tavoitteet sille tasolle, että ne voitaisiin kohtuullisesti saavuttaa. Uudistus tulee vaatimaan kaikilta raadantaa, hikeä ja kyyneleitä.
Pertti Järvenpää (kd.)
FM, IT:n johtamisen asiantuntija
aluevaaliehdokas
Espoo