Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni: Muistilista uusille aluevaltuutetuille

Suomen ensimmäiset aluevaalit on käyty ja uudet aluevaltuutetut pääsevät rakentamaan palapeliä, jota kukaan ei ole aiemmin koonnut.

Kokosin neljän kohdan muistilistan asioista, joihin huomio kannattaa kääntää.

Fiksut uudistukset käyntiin. Ison muutoksen myötä aukeaa joidenkin vuosien aikaikkuna, jolloin toiminnallisia muutoksia on tavanomaista helpompaa tehdä. Tässä kannattaa kuunnella henkilöstöä, sillä juuri he tietävät parhaiten, missä palvelut tällä hetkellä sakkaavat. Parhaassa tapauksessa onnistumme yhtä aikaa tehostamaan toimintaa, karsimaan ihmisten pompottelua luukulta toiselle ja sujuvoittamaan työntekijöiden arkea.

Ennaltaehkäisy vaatii panostamista. Ylimääräistä rahaa ei alueilla ole. Kaikkein kalleinta kuitenkin on se, jos ihmiset eivät saa tukea ja hoitoa ajoissa. Siksi panostus ennaltaehkäisyyn ja palvelupolkujen sujuvoittaminen on ainoa tapa saada rahat riittämään tulevaisuudessa. Tämä vaatii päättäjiltä hitusen kestävyyttä, koska tulokset tai säästöt eivät synny hetkessä.

Asukkaat mukaan. Palveluiden käyttäjät kannattaa ottaa mukaan kehittämään palveluita. Uusien valtuutettujen vastuulla on varmistaa, että osallisuuden käytännöt ja kulttuuri luodaan ensi hetkistä alkaen. Tutkimusten mukaan osallisuuden kokemukset lisäävät ihmisten hyvinvointia itsessään. Valitettavan usein juuri terveysongelmia ja köyhyyttä kokeneet ovat niitä, joiden ääni jää päätöksenteossa kuulumatta. Myös järjestöjen asiantuntemusta kannattaa hyödyntää.

Hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen asia. Vaikka sote-palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, vastuu asukkaiden hyvinvoinnista ei katoa kuntienkaan pöydiltä. Otetaan esimerkiksi mielenterveys: Kun olo on jo huono, pitää hoidon löytyä hyvinvointialueen kautta. Mutta hyvää oloa ylläpitävistä asioista, kuten liikunnasta ja kulttuurista, vastaa kunta. Esimerkiksi lasten ja nuorten parissa tekevät töitä sekä kuntien opettajat, koulunkäyntiavustajat ja nuorisotyöntekijät että hyvinvointialueen psykologit, kuraattorit, neuvolan hoitajat ja terkkarit. Yhteistyön on oltava saumatonta ja siitä pitää erikseen huolehtia.

Ennalta-ehkäisy vaatii panostamista.

Aika kääriä hihat!

Saara Hyrkkö (vihr.)

Kirjoittaja on espoolainen kansanedustaja, aluevaltuutettu sekä kaupunginvaltuutettu.