Salosta Espooseen suunniteltu oikorata herätti Länsiväylässä kiivasta keskustelua. Kyse on vuosia kestävästä, vajaan neljän miljardin hankkeesta. Suunnittelun hinnaksi on arvioitu 75 miljoonaa euroa. Espoon osuus tästä on 10 miljoonaa.
Varatuomari, Espoon kaupunginvaltuutettu Hannele Kerola (sd.) kyseenalaisti ratahankkeen etenemisjärjestystä (LV 15.12.). Vaikka radan rakentamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä, suunnittelu nielee kymmeniä miljoonia.
Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen vastasi, että liikenneinvestointi on Euroopan tasolla merkittävä. Sillä on työllistävä vaikutus, työssäkäyntialue laajenee ja uudet paikkakunnat pääsevät junayhteyden piiriin. (LV 22.12.)
Kerola jatkoi (LV 19.1.) kysyen espoolaiselta veronmaksajalta: kuinka paljon sinulla on tietoa suurhankkeesta, johon Espoo sijoittaa miljoonia euroja ja on valmis luovuttamaan laajoja alueita?
Tiedonkulku on Kerolasta ongelmallista. Julkisuuslakia ei sovelleta kuntien ja valtion omistamaan osakeyhtiöön, joka nyt hankkeesta vastaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön edustajat kiirehtivät vakuuttamaan, että kyse on avoimesta hankkeesta ja että Länsimetro-hankkeen yhteydessä ilmenneet tiedonkulun haasteet on huomioitu etupainotteisesti (LV 22.12.).
Claes Ehrnrooth tuki Kerolaa (LV 22.1.). Hänen mukaansa vakavampi ongelma on, ettei koko prosessissa ole harkittu vaihtoehtoja ja vaikutuksia selvitetty kaavoitustyössä. Se juna meni jo, hän totesi. Teknisessä suunnittelussa rataa siirrellään enää metrejä.
Mittavista, kuntarajat ylittävistä investointihankkeista viestiminen avoimesti on demokratian edellytys. Ongelmallista on, että kaupunkilaisten kiinnostus herää vasta, kun vaikutukset heijastuvat omaan naapurustoon tai hyöty on henkilökohtainen. Monimutkaisista hankkeista viestiminen ymmärrettävästi ja kiinnostavasti haastaa kiihtyvällä tahdilla kasvavan metropolin virkamiehiä.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi