S uomi on maailman turvallisin maa ja sellaisena haluamme pysyä. Kansalaisten turvallisuus ja turvallisuuden kokemus ovat suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan ydintä.
Demokratiamme nojaa oikeusvaltioon, johon kuuluvat oikeuksien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet toisiaan sekä yhteiskuntaa kohtaan, todetaan pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Yksi sen keskeisiä haasteita on turvallisuuden tunteen ylläpitäminen.
Länsiväylän saamien tietojen mukaan levottomuus ja väkivalta ovat kasvaneet joissakin Espoon kouluissa. Väkivalta ei ole enää nahistelua, vaan jopa silmitöntä nöyryyttämistä. Apuna käytetään teräaseita. Poliisin aiemmin kertomat tiedot kertovat myös velanperinnästä ja jengiytymisestä.
Ongelmat eivät poistu peittelemällä, vähättelemällä tai mitätöimällä. Huolestuttavinta on, että niistä ei voida tai kyetä keskustelemaan asiallisesti leimaamatta viestin tuojaa.
Pelisääntöjen ja käyttäytymissääntöjen on koskettava tasapuolisesti jokaista kaupunkilaista, oppilasta lapsen ja perheen taustasta riippumatta.
Kun lapsen ja nuoren luottamus oikeuden toteutumiseen horjuu, hän kokee kohtelunsa epätasa-arvoisena tai ottaa käyttöönsä oman käden oikeuden puolustaakseen itseään, ollaan vaarallisella tiellä. Kostonkierteeseen ajautuu tahtomattaan, mikäli turvaverkot pettävät. Uhrista tulee väkivallan tekijä ja lopulta rikollinen, sillä omankädenoikeus on määritelty laissa rikokseksi.
Vanhemmat joutuvat tahtomattaan yhä useammin hankalaan tilanteeseen. Miten selittää omalle lapselle, että toisten teot katsotaan läpi sormien seuraamuksitta. Entä miten lasta tai nuorta pitäisi ohjeistaa toimimaan, mikäli hän kohtaa yksin silmitöntä väkivaltaa harrastavan joukon?
Tästä syystä Länsiväylä päätti julkaista huolestuneiden vanhempien haastattelun. Turvallisuuden ylläpitäminen on jokaisen asia. Aikuiset ovat vastuussa lasten hyvinvoinnista. Hiljainen hyväksyntä ja vaikeneminen muuttavat teot sallituksi.
päätoimittaja heli.koivuniemi@media.fi