Tutustuttuani Haukilahden ostoskeskuksen ehdotettuun uuteen asemakaavaan voi vain todeta Espoon jatkavan valitsemallaan kauhistuksen tiellä. Kaavan on tarkoitus mahdollistaa aikaisempaa suurempi liike- ja asuinrakentaminen. YIT:n hahmotelma alueen rakentamisesta paljastaa karuja asioita.
Ensinnäkin rakentaminen on aivan liian massiivista ympäristöön nähden. Se ei suuren massansa vuoksi ole sopusoinnussa alueen muun rakentamisen kanssa. Mutta tämähän ei liene tarkoituskaan. Vaikka kyseessä on pistemäiset talot, ne hukuttavat ja pimentävät pohjoispuolella olevat matalahkot asuintalot. Havainnekuvassa aurinko paistaa korkealta ja varjot ovat lyhyet. Näinhän meillä on kesäkuukausina. Loput, ehkä 8–9 kuukautta, aurinko paistaa matalammalta ja näiden tornien varjot lankeavat taustalla olevien päälle. Havainnekuvissa näyttäisi uusien talojen korkeus, 6–8 kerrosta, olevan samaa luokkaa kuin taustan 4-kerroksisten talojen. Tällainen optiikan käyttö herättää ihmetystä.
Toiseksi kaavan tehostamisessa vedotaan julkisen liikenteen tarjoamiin palveluihin. Näiden asuntojen asukkaat tuskin tulevat busseja tai metroa kuormittamaan. Onhan talojen alle varattu megalomaaninen pysäköintialue.
Kolmanneksi nyt ehdotuksissa olevat rakennukset eivät keskustele millään tasolla ympäristön kanssa. Koko, materiaalit ja aggressiivinen muotokieli poikkeavat perustavanlaatuisesti ympäristöstä. Tämä ei luo viihtyisää asumista.
Tietoisena tällaisen kannanoton vaikutuksesta haluan kuitenkin tuoda sen esiin. Kuntalaisten valituksista saattaa olla seurauksena, että taloista pudotetaan ehkä yksi kerros pois. Näin voidaan todeta Espoon olevan osallistava kaupunki ja kuuntelevan asukkaitaan! Näinhän kävi muun muassa Toppelundin puistossa, jossa kuuden talon sijasta tuli neljä. Espoo pyrkii myös nakertamaan Toppelundin puistoa rakentamisella. Tänne kasataan yhä enemmän asukkaita ja samaan aikaan kuristetaan viheralueita. Vaikka kaikki tutkimukset puhuvat esimerkiksi viheralueiden tärkeydestä.
Tuomo Martinmäki
Haukilahti