Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat kaikkialle. Venäläistaustaisten yritysten toiminta on joutunut pakotteiden valossa tiukemman tarkastelun kohteeksi. Myös humanitaarisen tuen tarve on merkittävä.
Toistaiseksi erikoisin julkisuuteen tullut tapaus koskee Kirkkonummen Långvikin hotelli-kylpylää, joka aikoo jatkaa toimintaansa normaalisti (LV 9.3.). Sen liiketoiminnasta on vastannut vuodesta 2015 suomalaisomisteinen Ryoka Oy. Yhtiö teki tuolloin venäläisomistajan kanssa 30 vuoden vuokrasopimuksen. Nyt selvisi, että se ei ole maksanut kiinteistön venäläiselle omistajalle vuokraa kuuteen vuoteen.
Sotaa pakenevat pakolaiset puolestaan rasittavat jo ennestään paisuneita julkisen sektorin menoja. Solidaarisuus ajaa kuitenkin kaiken ohitse, eikä kukaan kiistä humanitaarisen tuen tarvetta.
Se ei helpota vasta lähtötelineissä olevaa hyvinvointialueen hallintoa, jonka rahat loppuivat jo ennen toiminnan alkamista ja jolla on tehtävänään karsia sote-palveluiden päällekkäisiä kuluja.
Päätösvallan keskittäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallitukselle ja tulevalle supervirkamiehelle on poikkeuksellisessa tilanteessa lähes ainoa järkevä vaihtoehto. Sote-kulujen karsimiseen ja järkeistämiseen ei ole aikaa. Päätökset on tehtävä nopeasti ja toteutettava nopeasti.
Vaikka poikkeusolot ovat jatkuneet jo pitkään, futuristi Elina Hiltunen näkee jotain hyvääkin (LV 9.3.). Pandemia opetti ihmiset varautumaan ja yrityksissä ennakointi lisääntyi. Myös suomalaisten empatiantunne on Hiltusen mielestä kasvanut.
Rauhan ajan Suomessa eläneet ovat tottuneet siihen, että vakavat kriisit syntyvät usein muualle kuin Eurooppaan. Ne on ollut helpompi ulkoistaa. Ukrainan kriisi toi sodan uhan lähelle ja sai ajattelemaan: tämä voisi tapahtua minullekin. Nyt moni miettii, jos joutuisin lähtemään Suomesta, miten minut silloin otettaisiin vastaan, Hiltunen pohti haastattelussaan.
Pinnan alla on kytenyt jo pitkään. Viimeistään nyt suomalaisten silmät ovat avautuneet.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi