Espoon rakennusvalvonta on kärsinyt huonosta maineesta jo pitkään. Länsiväylä nosti ongelman esille jo viisi vuotta sitten, kun Rakennusteollisuuden teettämä kysely lupaprosessien sujuvuudesta julkaistiin (LV 5.2.2017).
Länsiväylään yhteyttä ottaneet tahot ovat luonnehtineet toimintaa jopa simputukseksi.
Kun Espoon rakennusvalvonta ilmoitti helmikuun puolivälissä, ettei se ota käsittelyyn toistaiseksi 14. helmikuuta jälkeen tulleita rakennuslupahakemuksia (LV 2.3.2022), kaupunkilaiset kimpaantuivat.
Alan yrityksiä edustavassa Rakennusteollisuudessa Espoon menettelyä keskeyttää uusien rakennuslupahakemusten käsittely pidetään poikkeuksellisena.
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo vastasi kritiikkiin ja totesi, että vanhoja espoolaisia käytäntöjä on pyritty poistamaan. Ongelmana on muun muassa eläköityminen, joka kuormittaa henkilöstöä.
Erikoista on, että espoolaiset käytännöt eivät ole olleet löperöitä vaan perustuvat tunnollisuuteen ja tiukempaan tulkintaan kuin laki edellyttää. Mutta vastaako tämä enää nykyaikaa?
Rakennusteollisuuden mukaan akuutin tilanteen korjaamiseksi hankittavat lisäresurssit eivät pelkästään riitä. Nyt onkin tarkasteltava koko prosessia uudella tavalla.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Henrik Vuornoksen mukaan poliittinen tahtotila ongelman ratkaisemiseksi on selkeä. Lisävirkojakin on luvassa ensi vuoden talousarvioon.
Ruuhkat on purettava nopeasti ja hakijoille on kerrottava, milloin heidän rakennuslupansa otetaan käsittelyyn. Kaupungin kasvun kannalta on olennaista, että lupaprosessit ovat sujuvia. Muuten uhkana on, että rakennushankkeet siirtyvät naapurikuntiin.
Rajusti kasvavan kaupungin haasteena onkin, kykeneekö se uudistamaan prosessinsa ja palvelunsa yhtä nopeasti kuin väkimäärä ja palveluntarve kasvavat.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi