Kolumni: Henkinen kriisinsietokyky on rajallinen resurssi, jota voi kuitenkin varjella

Kolumni

Henkinen kriisinsietokyky on rajallinen resurssi, jota voi kuitenkin varjella

Ukrainan sota ei kosketa pelkästään Ukrainaa: maailmassa on meneillään globaali häiriötila. Maailma monimutkaistuu, ja se vaatii myös meiltä jokaiselta aiempaa enemmän.

Koronapandemia ja siihen liittyvä jatkuva uutisoinnin seuraaminen on kestänyt kaksi vuotta. Nyt otsikoissa on Ukraina, Venäjä ja jopa ydinuhka. Tavallinen kansalainen miettii, pitäisikö Suomen kuulua Natoon. Ei mikään ihme, jos alkaa väsyttää.

Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua kriisiin, mutta myös kykyä palautua siitä. Poikkeustilanteessa kysytäänkin erityisesti henkistä kanttia, kriisinsietokykyä.

Ei ole mitään syytä olettaa, että poikkeustilat loppuisivat koronan ja Ukrainan sodan jälkeen: verkottuneessa maailmassa paikallistenkin kriisien heijastevaikutukset näkyvät koko maapallolla. Haastavaa on myös se, että nykyiset uhkat ovat abstrakteja ja monitahoisempia kuin aiemmin. Informaatiota on tarjolla enemmän kuin kukaan meistä voi käsitellä.

Tällä hetkellä Suomessa käydään keskustelua mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Se tulee varmasti lisäämään myös Suomeen kohdistuvaa hybridivaikuttamista. Tällä vuosituhannella hybridivaikuttaminen on enenevissä määrin kohdistunut erityisesti länsimaiseen kansanvaltaan. On hyvä muistaa, että Suomen ja suomalaisten vahvuus on aina ollut siinä, että luotamme toisiimme. Luottamusta demokratiaan ei nytkään pidä nakertaa.

Suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä - erityisesti henkistä ja poliittista - seurataan juuri nyt aivan varmasti myös rajojemme ulkopuolella. Nykyisessä maailmantilanteessa yhteishenki ja lähimmäisestä huolen pitäminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Turvallisuus on tunne, eikä sitä pidä vähätellä. Sota Euroopassa pelottaa, ja se saakin pelottaa. Mutta samalla meillä jokaisella on vastuu siitä, miten tätä tunnetta käsittelemme. Oman lähipiirimme turvallisuudentunteeseen vaikuttaa kaikkein eniten meidän oma toimintamme ja lähipiirimme. Meidän tulee nyt malttaa olla jakamatta valeuutisia ja huhuja, sekä pitää pää kylmänä.

Olemme monella mittarilla maailman turvallisin kansa. Tämä lahja myös velvoittaa: meillä jokaisella on vastuu ihmisistä ympärillämme.

Kirjoittaja on sotatieteiden tohtori ja Espoon kaupunginvaltuutettu (kok.).

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut