Lukijalta: | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aloitti syrjinnän heti

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on Espoo-vetoinen. Henkilöt, jotka eivät osaa vammaislainsäädännön substanssilakeja, ovat piittaamatta YK:n vammaissopimuksesta tehneet hallintosääntöjä hyvinvointialueen poliittisille elimille.

Näissä hallintosäännöissä otetaan suoraan mukaan moneen tahoon nuorisovaltuusto. Vammaisneuvostot ja vanhusneuvostot eivät saa läsnäolo- eikä puheoikeutta näissä samoissa elimissä.

Kaikki vaikutuselimet ovat keskenään yhdenvertaisia oikeuksissa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Kun mukaan otetaan vain nuorisovaltuusto ja vammais- ja vanhusneuvostot jätetään pois vaikutustahoista, täyttyvät syrjinnän tunnusmerkit.

Vammaisneuvoston asemaa vielä tuetaan erityisesti YK:n vammaissopimuksessa, jotta vammaiset ihmiset pääsevät osalliseksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vammaisten asiat tulevat esille asiantuntijoiden esitteleminä eri vammaisjärjestöjen edustajien kautta. Näin toimien saadaan vammaisvaikutusten arviointi tehtyä valmistelutyössä.

Vammaisten asioissa tietotaidon taso on usein sitä, että vammaispalvelun työntekijät kysyvät aivan vakavissaan, pitääkö sitä YK:n vammaissopimusta noudattaa. Lakeja pitää noudattaa kaikkien tahojen. Myös hyvinvointialueen poliittisten päättäjien ja virkamiesten työtä ohjaavat lait.

Tässä on muutamia perusteluita vammaisneuvostojen edustajien läsnäolo- ja puheoikeuksille hyvinvointialueen päättävissä poliittisissa elimissä:

YK:n vammaisia henkilöitä koskeva sopimus velvoittaa osallistamaan vammaiset henkilöt mukaan päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa.

Vammaisten henkilöiden näkökulma tulee paremmin huomioiduksi, kun edustaja on mukana kaikissa toimielimissä eikä tehdä huonoja ratkaisuja, joita joudutaan korjaamaan jälkikäteen.

Vammaisneuvoston toiminta helpottuu, kun tieto päätöksenteon kohteena olevista ja tulevista asioista kulkee paremmin vammaisneuvostoon.

Vammaisten henkilöiden osallisuus etenee, kun päästään mukaan päätöksentekoon ja palvelut ovat parempia.

Jos muillakin vaikuttamistoimielimillä on, miksi ei vammaisneuvostoillakin ole?

Suomen väestöstä on WHO:n arvion mukaan noin 10–15 prosenttia eri tavoin vammaisia. Kun lasketaan, että näillä vammaisilla on lähipiirissään muun muassa vanhemmat, niin Suomen väestössä vammaisuus koskettaa noin 2,5:tä miljoonaa henkilöä.

Tämän Suomen suurimman vähemmistöryhmän edustajat on otettava lakisääteisesti mukaan suoraan päätöstentekotyöhön hyvinvointialueella. Uusi organisaatiotaso ei poista tätä lakien määrittämää velvoitetta.

Vammaiset kuuluvat mukaan yhteiskunnan päättäjiin siinä, missä nuoriso ja vanhukset. Tähän on tehtävä korjaus hyvinvointialueen uusissa hallintosäännöissä.

Ei mitään meistä ilman meitä.

Hannele Rauhanen

vammaispoliittinen vammainen aktivisti

Kirkkonummi

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut