Epätietoisuus koronan parissa nostaa taas päätään. Tällä kertaa vuorossa on pitkittynyt korona, joka herättää ristiriitaisia tunteita potilaiden parissa. Asiantuntijatkaan eivät vaikuta yksimielisiltä siitä, miten tilanteeseen pitäisi reagoida.
Viimeisimpien tietojen mukaan on selvinnyt, että käsitykset long covidin vaikutuksista vaihtelevat jopa maittain.
Avun saaminen on Suomessa ollut vaikeinta heille, jotka noudattivat viranomaisten ohjeita eivätkä hakeutuneet viralliseen pcr-testiin tai joille korona ei ilmennyt testissä. Moni on joutunut maksamaan yksityisiä lääkärikäyntejä ja tutkimuksia omasta lompakostaan.
WHO:n linjauksen perusteella pitkittynyt korona voidaan todeta todennäköisen tartunnan ja oireiden perusteella. Maailman terveysjärjestö julkaisi pitkittyneen koronan määritelmän lokakuun alussa 2021.
Sosiaali- ja terveysministeriön nimittämää long covid -asiantuntijaryhmää johtanut neurologi, professori Risto O. Roine toteaa Etelä-Suomen Medialle antamassaan haastattelussa, että Suomessa on valitettavan yleinen käsitys, että pitkittynyt korona on pääasiassa toiminnallinen tai psyykkinen häiriö. Hänen mukaansa pitkittyneen taudin kieltäminen vaikuttaa olevan yleistymässä, mikä on huolestuttavaa.
Muualla pitkittynyttä koronaa pidetään Roineen mukaan vakavana biologisena sairautena, joka vaikuttaa koko elimistöön. Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa long covid nähdään merkittäväksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi, joka aiheuttaa tuottavuuden laskua, jopa työvoimapulaa.
Potilaita, jotka kärsivät monista normaali arkea ja työelämää haittaavista oireista, ei lämmitä kehotus ajatella positiivisesti tai vinkit rentoutus- ja mindfulness-harjoituksista.
Heitä on enemmän kuin viralliset tilastot kertovat, sillä monelta puuttuu virallinen diagnoosi.
Heli Koivuniemi
päätoimittaja
heli.koivuniemi@media.fi