Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on yhdistänyt Euroopan unionia ja sen jäsenmaita ennennäkemättömällä tavalla. Unioni on pystynyt nopeaan päätöksentekoon isoissa asioissa. Kaikessa on ollut vallalla laaja yhteisymmärrys. Unionin on vihdoin toiminut niin kuin sen pitäisi toimia normaaliarjessa. Toivottavasti tämä aktiivinen ja päättäväinen ote ei kaikkoa hetkessä, kun rauha toivottavasti mahdollisimman pian tulee Ukrainaan.
Euroopan unioni on Suomelle todella tärkeä. Kun katsoo taaksepäin, niin vuonna 1995 tehty jäsenyyspäätös oli todellakin hyvä asia. Suomen paikasta osana läntistä arvoyhteisöä ei ole kenelläkään epäselvyyttä. Jäsenyys on tuonut vakautta ja vaurautta.
Pari vuotta sitten riippumaton Oxford Economics arvioi, että Suomen bruttokansantuote asukasta kohti on jäsenyyden myötä kasvanut 1,2–1,7 prosenttia enemmän. Se vastaa kotitalouksien keskitulojen nousua 1020–1450 eurolla.
Pääsy yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille sekä kaupan ja investointien esteiden purkaminen on tukenut talouskasvua merkittävästi. Suomen kaupasta noin 80 prosenttia on joko EU:n sisäistä tai sen kauppasopimuskumppanien kanssa tehtävää. Arvion mukaan EU-jäsenyyden myötä kaupan kasvu on ollut 9–26 prosenttia eli 17–49 miljardia euroa. Työllisyyden osalta on arvioitu, että EU-jäsenyys on tuonut 40 000 uutta työpaikkaa.
EU on siis ollut Suomelle ja suomalaisille menestys. Mutta on selvää, että unionia pitää kehittää ja keskittyä tulevaisuuden kasvuun. Tutkimuksen ja koulutuksen pitää olla EU:n tulevaisuuden ytimessä, sillä talouden, työpaikkojen ja kilpailukyvyn perusta rakentuu yhä enemmän osaamiseen ja tietotaitoon. Tutkimukseen, tieteeseen ja koulutukseen panostamalla vahvistamme EU:n asemaa globaalissa työnjaossa.
EU:n sisämarkkinaa pitää vahvistaa ja laajentaa. Sisämarkkinat tuottavat meille pysyvää ja mittavaa hyötyä työpaikkoina ja vientimahdollisuuksina. Uusia sisämarkkinoita tarvitaan esimerkiksi digi- ja datatalouden alalla. Kauppapolitiikan saralla tarvitaan uusia kauppasopimuksia Yhdysvaltojen, Afrikan, Intian kaltaisten isojen talouksien kanssa.
Paitsi turvallisuutta ja taloutta EU on myös periaatteita. Arvot ja oikeusvaltio ovat koko unionin toiminnan perusta. Kaikkien jäsenmaiden pitää toimia perussopimuksen mukaisesti. Oikeusvaltiokysymyksissä pitää ottaa käyttöön määräenemmistöpäätökset ja perussopimusta rikkovalta maalta pitää ensin katkaista EU-tukien maksu. Seuraavassa vaiheessa maalta tulee ottaa pois äänivalta – ja jos ei muu auta, niin lopulta erottaa EU-jäsenyydestä.
Vain sellainen EU, jonka jäsenmaat toimivat sovittujen pelisääntöjen mukaan, on vahva. Vaihtoehtoinen tie vie kohti heikentyvää ja rapautuvaa unionia. Sitä emme halua.
Sture Fjäder
Kirjoittaja on Akavan puheenjohtaja.