Kimmo Haapasalo FCG Finnish Consulting Groupista nosti mielipiteessään 17.4. esille vastuunkantajien roolin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Turun tunnin juna -rataa ovat Turku ja Varsinais-Suomen liitto markkinoineet ”Suomen nopeimpana ilmastotekona”.
Kokonaan huomioimatta ovat jääneet radan rakentamisen, ylläpidon ja käytön aiheuttamat ilmastovaikutukset. On katsottu vain, että päästöttömin junamatkoin korvataan päästöjä aiheuttavia automatkoja. Tunnin junan on arvioitu näin säästävän 6 300 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Mutta arvio on vuodelta 2006! Autokanta sähköistyy lujaa. Etätyö on lisääntynyt, matkustustarve vähentynyt. Arvio tunnin junan hiilidioksidipäästövähennyksistä on päivitettävä.
Tunnin juna suunnitellaan Espoon asemalta Turun Kupittaalle suurnopeusradaksi. Väyläviraston teettämän selvityksen 39/2020 ”Rataverkon toimenpiteiden liikennejärjestelmä- ja ilmastovaikutukset” mukaan suurnopeusradan rakentamisesta päästöjä syntyisi noin 2 300 tonnia hiilidioksidia/kilometri yksiraiteisella ja noin 4 600 kaksiraiteisella osuudella. Tunnin juna on suunniteltu kokonaan kaksiraiteiseksi.
Jo 95 kilometriä pitkän Espoo–Salo-oikoradan rakentamisen päästöt olisivat 437 000 tonnia hiilidioksidia. Salo–Kupittaa-osuuden nykyisen raiteen rinnalle tulee toinen raide ja oikaisujen kohdalle uutta kaksoisraidetta eli hiilidioksidipäästöjä lisää noin 140 000 tonnia.
Väyläviraston asiantuntija Seppo Serola arvioi 2021, että Turun tunnin junan radan rakentamisen hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseen sillä tehtävin junamatkoin kuluisi yli 100 vuotta. Melkoinen ristiriita Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen kanssa!
Syy suuriin rakentamisen päästöihin on se, että suurnopeutta varten radat pitää rakentaa hyvin suoriksi. Tarvitaan muun muassa paljon tunneleita. Ne lisäävät päästöjä jopa moninkertaisiksi.
Tunnin junan radan rakentamisesta on Väylävirasto laskenut syntyvän 11 miljoonaa kuutiota ylijäämämaamassoja. Kuljetuskustannusten säästämiseksi niille otetaan läjitysalueet läheltä niiden syntypaikkoja. Jos massoja läjitettäisiin maaston muotoa rajusti muuttamatta keskimäärin kahden metrin paksuudelta jalkapallokentän kokoisille (7140 neliömetriä) alueille, niin tilaa tarvitaan 770 jalkapallokentän verran.
Paljonko radan vuoksi menetetään metsää ja muita hiilinieluja? Entä luonnon monimuotoisuus ja arvokkaat luontokohteet?
Rambollin tutkimuksessa 17.9.2020 lukee: ”Suurin osa ratahankkeen välittömistä ympäristövaikutuksista on sitä merkittävämpiä, mitä enemmän rakentamista kohdistuu ennestään rakentamattomaan ympäristöön ja luonnontilaisen kaltaisille alueille.” Näin kulkee Salon linjausvalinta E18:n läheisen sijaan.
Miksi valtio, maakuntaliitot ja kunnat eivät käytä valtaansa tämän ”käenpojan” eli täysin kannattamattoman ja päästötavoitteiden vastaisen hankkeen keskeyttämiseksi? Nyt rataa suunnitellaan 75 miljoonalla eurolla.
Marja-Leena Andelmin
Tuulia Broman
Olli Linnermo
Espoo