Lähitulevaisuudessa Ruotsi ja Suomi ovat varsin suurella todennäköisyydellä Naton jäseniä. Puolustusvaliokunta puolsi jäsenyyttä tiistaina hyväksytyssä lausunnossaan.
Jäsenyys olisi iso mullistus Pohjois-Euroopan turvallisuusrakenteessa. Kaksi liittoutumatonta maata jättäisivät vanhat doktriinit taakseen, koska heitä ympäröivä maailma on muuttunut.
Kun on ilmeistä, että suhteen toinen osapuoli ei ole vastuullinen, rationaalinen toimija, suhdetta on arvioitava uudelleen. Kun ympäröivä maailma muuttuu siihen on reagoitava – ja ehkä mieltä on muutettava. Tämä on ominaista niin vastuulliselle päätöksenteolle kuin myös toimivalle demokratialle. Ei tule kaivautua ideologisiin juoksuhautoihin vaan kiivetä ylös, katsoa ympärilleen ja arvioitava suhtautumistaan uudelleen. Näin on käynyt – enää rkp ei ole kokoomuksen kanssa yksin Nato-jäsenyyden kannalla, vaan sitä kannattaa jo suuri enemmistö eduskunnassa.
Suomen ja Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden myötä Pohjoismaista tulisi liiton merkittäviä toimijoita. Ei vain sotilaallisesti vaan myös poliittisesti. Meidät toivotetaan tervetulleiksi, koska olemme vakaita maita. Olemme vahvoja demokratioita ja oikeusvaltiota. Jäsenyytemme hyödyttäisi Natoa.
On myös muistettava, että päätöksemme taustalla ainoastaan on oman turvallisuutemme maksimointi. Emme tee sitä kenenkään muun kustannuksella tai kiireellä: teemme sen huolellisen analyysin perusteella. Maaperän liikkuessa on reagoitava.
Mikäli päätämme liittyä Natoon, se ei ole pieni askel, vaikka olemmekin jo pitkään olleet hyvin integroituneita Natoon monella tasolla.
Se ei myöskään olisi askel, jonka ottaisimme horjuen tai epäröiden. Kyseessä olisi askel, josta ei peräännytä. Emme olisi Naton jäseniä vain tulevana vuonna vaan suurella todennäköisyydellä niin kauan kuin Naton katsotaan täyttävän tehtävänsä. Myös siksi on tärkeää, että prosessi on perusteellinen.
Se, että tämä olisi pitkän tähtäimen sitoutuminen tarkoittaa myös sitä, että mahdolliset poliittiset heilahtelut Yhdysvaltojen poliittisessa sisäilmastossa eivät ole ratkaisevia. Kaikissa tapauksissa tulisi Euroopan vahvistaa ääntään Naton sisällä ja olisi hienoa, jos tämä vahvistava ääni olisi pohjoismainen.
Nato-jäsenyys ei ole hyökkäys. Naton laajentuminen viime vuosikymmeninä ei ole tuonut tukikohtia tai ydinaseita uusiin jäsenmaihin. Rauhan ajan sotilaallinen tasapaino ei ole muuttunut, ja se tuskin muuttuisi tälläkään kertaa – ainakaan tällä puolen rajaa.
Nato ei ole uhka. Tämän Venäjä tietää ja on sen myös osoittanut vetämällä joukkonsa Nato-maiden raja-alueilta Ukrainan sodan aikana. Nato, jossa Pohjoismainen ääni on vahva, vahvistaisi entisestään liittokunnan luonnetta puolustusunionina, mikä taas hyödyttäisi Euroopan vakautta. Se on jotain, jonka takana rkp ja minä seisomme.
Anders Adlercreutz
Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kirkkonummi