Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta: | Minkälaista elämää eläisit, jos menettäisit tavallisen elämän?

“Entinen elämä muistuu joskus mieleen, jonkinlaisena kaukaisena unena. Se oli silloin, kun kaupasta ostettiin hedelmiä ja vihanneksia, kalaakin. Käytiin elokuvissa ja pizzalla lapsen kanssa. Ostettiin vaatteita, kun niitä tarvittiin. Harrastettiin. Tavallista elämää. Sen arvoa ei ymmärrä, ennen kuin sen menettää. Ikinä ei voisi kuvitellakaan, että sen voisi menettää.”

Lainaus on Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailusta vuodelta 2020.

Oletko koskaan miettinyt, minkälaista elämää eläisit, jos menettäisit tavallisen elämän?

Espoon alueella ruoka-apua saa noin 2 500 ihmistä viikossa.

Suomessa lähes viidesosa väestöstä elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä, ja vuosittain jopa 100 000—200 000 suomalaista saa ruoka-apua järjestöiltä ja seurakunnilta. Valtaosa on työttömiä ja eläkeläisiä, mutta myös lapsiperheiden osuus on kasvussa. Koronapandemia on lisännyt avuntarvetta myös esimerkiksi lomautettujen, yrittäjien ja opiskelijoiden joukossa. Pelkästään Espoon alueella ruoka-apua saa noin 2 500 ihmistä viikossa, mikä vastaa suunnilleen pienen kaupunginosan, kuten Kalajärven, asukaslukua. Mitä nämä luvut kertovat hyvinvointiyhteiskunnastamme?

Suomessa on aina toiminut vahva kolmas sektori, joka täydentää julkisia palveluita. Järjestöjen antama ruoka-apu on hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jonka päätehtävänä on jakaa ruokaa elintarvikejakeluina tai valmiina aterioina tarvitsijoille. Median luoma kuva ruoka-avusta on kuitenkin hyvin yksipuolinen — se on muutakin kuin pelkkiä leipäjonoja. Avustustoiminnan ohessa edistetään osallisuutta mm. yhteisen tekemisen, ohjaus- ja neuvontapalveluiden, ryhmätoimintojen ja työllisyyttä edistävän toiminnan avulla. Ruoka-aputoiminta on lisäksi ekologista hyödyntäessään hävikkiruokaa. Ihmiset avustustoiminnan piirissä voivat olla keitä tahansa meistä, niin auttajina kuin autettavina.

Järjestöillä voisi olla suurempikin merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä, jos niiden panosta suhteessa julkisiin palveluihin hyödynnettäisiin tehokkaammin. Sote-uudistuksen myötä kuntien ja hyvinvointialueiden on tarkoitus rakentaa uudenlaista yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tätä asiaa ajaaksemme olemme jo lähestyneet Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettuja tiedotteen muodossa.

Entä mitä sinä voit tehdä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi?

Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Puolitetaan köyhyys -kansalaisaloitteen tavoitteena on velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet asettamaan tavoitteet ja määrittelemään toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi.

Sosionomiopiskelijat

Laurea AMK