Pk-yritykset ovat hankalassa tilanteessa liiketoiminnan digitalisoituessa. Erityisesti keskisuuret yritykset, jotka ovat onnistuneet kasvamaan jo satoihin työntekijöihin; it-osaajien houkuttelu on vaikeaa, toiminta monimutkaista, mutta muskelit eivät ole samalla tasolla suurempien kilpailijoiden kanssa.
Kevään yrittäjäbarometrissä Uudenmaan pk-yrityksistä noin 70 prosenttia ilmoitti, että työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua tai jopa estää sen. Samalla yritykset näkevät kasvumahdollisuuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä vajaa 30 prosenttia Uudenmaan pk-yrityksistä näki tilaa teknologisten ratkaisuiden kehittämiselle. Koko maassa sama luku oli 34 prosenttia.
Herääkin kysymys, miten pk-yritykset aikovat saavuttaa tavoitteitaan, jos resurssit uupuvat.
Tilanne kärjistyy it-alalla. 2021 toteutetussa maanlaajuisessa selvityksessä vain 15 prosentilla pk-yrityksistä oli riittävät resurssit digitaalisen kehittämiseen. Kun huomioidaan alan yleinen suhdeluku, jonka mukaan jopa 75 prosenttia teknologiahankkeista epäonnistuu tavalla tai toisella, on pk-yritysten tilanteesta syytä olla aidosti huolissaan.
It-alan osaajapula on ollut pitkään puheenaiheena Suomessa ja maailmalla. Usein julkisessa keskustelussa osaajapula liitetään ohjelmistokehittäjiin ja muihin teknisiin rooleihin. Osaajapulaa on kuitenkin myös teknologisten muutoshankkeiden johtamisessa. Vuonna 2021 vain neljännes suomalaisyrityksistä koki, että heillä on riittävästi osaamista tällä osa-alueella. Ja se osa-alue ei ole aivan pieni. It-muutoshankkeiden johtaminen vaatii onnistuakseen laajan kirjon osaamista aina strategisesta suunnittelusta projektien ja hankkeiden ohjaamiseen sekä tiedon hallintaan.
Osaa It-alan ongelmista on pyritty tilkitsemään koulutuksilla ja pikakursseilla ja hyvä niin. Pitkällä tähtäimellä muutosjohtajapula tulisi huomioida laajemmin koulutuspoliittisia linjauksia suunniteltaessa. Muutosjohtamisen ammattilaiseksi kasvaminen on pitkä tie, ja sinne tulisi jo varhaisessa vaiheessa suunnata opiskelijoita nykyistä aktiivisemmin.
Uudenmaan osalta tilanne on merkittävä. Vuoden 2018 tilastojen mukaan pk-yritykset työllistivät yli puolet maakunnan työvoimasta ja pk-yritykset tuottivat reilut 40 prosenttia maakunnan jalostusarvosta. Luvut ovat toki maan pienimmät suurten yritysten keskittyessä Uudellemaalle enemmän kuin muualle.
Juho Nevalainen, teknologiajohtaja, Sofigate