Lukijalta: | Kaupungintalo vielä pelastettavissa

Espoon kaupunki on johdonmukaisesti vuodesta 2006 alkaen ajanut kaupungintalon sekä epäsuorasti myös valtuustotalon purkamista.

Halu purkaa kaupungintalo on ristiriidassa sen kanssa, että Espoo ainakin nykyisissä puheissaan korostaa pyrkimystään kestävän kehityksen mallikaupungiksi. Yksi vaihe kaupungintalon historiassa on se, että vuoden 2006 lopulla valmistui hankesuunnitelmatasoinen tarveselvitys kaupungintalon perusparantamiseksi.

Vielä tuolloin pidettiin itsestään selvänä, että vankkarakenteinen, jonkin verran ilmanvaihto-ongelmainen ja sosiaali- ja kokoustiloiltaan puutteellinen talo korjataan.

Peruskorjaus kuitenkin viivästyi, koska rahaa ja poliittista tahtoa ei löytynyt massiiviselle hallintorakennukselle ”niin kauan kuin kaupungista löytyy yksikin homekoulu”.

Tilanteeseen tulisi löytää jokin uusi näkökulma tai ratkaisu.

Kaupungin johdossa ja yhteiskunnassa yleisemminkin on yleistynyt hokema ”seinien omistaminen ei kuulu kunnan perustehtäviin”.

Tämä strateginen päämäärä, yhdistettynä yksipuoliseen muun muassa talon rumuutta ja suurenneltuja teknisiä ongelmia korostavaan, totuutta karttavaan viestintään, on taustalla ohjannut toimintaa ja keskustelua.

Ensimmäinen purkupäätös tai oikeastaan ehdotus tehtiin valtuustossa 2010 ja varsinainen purkulupa hyväksyttiin rakennusvalvonnassa 2018.

Lisäksi luottamuselimet ovat tehneet erilaisia ohjaavia päätöksiä, joiden tavoite on ollut purkamisen käynnistäminen. Valitukset ovat kuitenkin purkamisen estäneet.

Tilanteeseen tulisi löytää jokin uusi näkökulma tai ratkaisu, jolla päästäisiin rakentavasti eteenpäin. Esille on nostettu ajatus, että kaupunki hakisi kiinteistöalalta kumppania tai sijoittajaa joka lunastaisi talon, kunnostaisi sen ja vuokraisi talon kaupungin tarpeisiin, suunnitteluvaiheessa olevan Espoolaisten talon korvaajaksi.

Tällöin myös hyväkuntoinen sirorakenteinen valtuustotalo pelastuisi eikä uutta 15 vuoden säilyttämistaistelua tarvittaisi. Näin Espoo toimisi kestävän kehityksen edelläkävijänä, rakennushistoriallisten arvojen ja oman paikallishallinnollisen historiansa arvostajana – aitona sivistyskaupunkina.

Antero Krekola, VTM, eläkeläinen

Mauritz Hellström, toimittaja, freelance-valokuvaaja

Rainer Lahti, DI, Espoon ympäristöyhdistyksen vpj

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut