Suomi panostaa opiskelijoiden tuloihin ja karsii koulutuksesta. Valintaa on vaikea ymmärtää.
2010-luku oli opiskelijalle kulta-aikaa. Valtiotalouden tarkastusviraston (VTV) uunituoreen tarkastuksen mukaan opiskelijoiden reaalinen (inflaation huomioon ottava) tulotaso nousi vuosikymmenessä 32 prosenttia. Kansaneläkelaitoksessa rekisteröityjen tulotietojen perusteella opintotukea saaneiden reaalitulot kasvoivat kaikilla oppilaitosasteilla ja keskimäärin noin 3 600 eurolla.
Samaan aikaan tavallinen palkansaaja sai tyytyä 7 % inflaatiota nopeampaan ansiotason kehitykseen. Opiskelijat saivat siis yli kahden prosenttiyksikön tulotason nousun verrattuna tavalliseen palkansaajaan joka vuosi koko vuosikymmenen ajan. Tehy voi vain uneksia tällaisesta korotuksesta, vaikka lakkoilisi loppuvuoden.
Opiskelijoiden tulotasoa nostettiin opintolainahyvityksellä ja asumistuella. Kaikki lisäraha ei siis tullut julkisen sektorin kirstusta – opiskelijoiden tulot lisääntyivät myös velkaantumisen muodossa. Julkista rahaa haluttiin käyttää enemmän opiskelijoihin, mutta VTV:n mukaan sitä on kulunut ennakoitua selvästi enemmän.
Koulutuksen järjestäjillä ei ole mennyt yhtä hyvin. Inflaatio huomioon otettuna koulutuksen käyttömenot opiskelijaa kohti supistuivat 2010-luvulla. Leikkaukset kohdistuivat ammatilliseen ja ammattikorkeakoulutukseen.
Opiskeleminen on investointi tulevaan, joten yhteiskunnan hyvyyttä ja tuloeroja ei pitäisi mitata sillä, minkä verran opiskelujen aikana tienataan. Koulutuksesta valmistuneet ovat yhteiskunnan hyväosaisia, jotka tienaavat koko elinaikanaan selvästi enemmän kuin koulutuksen peruskouluun jättävät. Kun vielä koulutuksen leikkaukset eivät kohdistuneet yliopistoihin, kaikkein hyväosaisimmat ovat saaneet yhteiskunnalta enemmän tukea kuin muut.
Opiskelijoiden tulot eivät olleet 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä katastrofaalisen huonot, joten näin mittavalle tulo- ja asumistason nostolle tuskin oli tarvetta aikana, jolloin julkinen talous oli kroonisesti alijäämäinen muutenkin.
Eikä kysymyksiä herättävä kehitys ole päättymässä tähän. Nyt hallitus on nostamassa opiskelijoiden tulorajoja, jotta he voisivat käydä opintojen ohessa enemmän töissä opintotukea menettämättä. Nosto on niin voimakas, että se hidastaa valmistumista. Julkisen tuen lisääminen on nopeuttanut opiskeluaikoja, joita tämä tulorajojen nosto nyt sitten vuorostaan hidastaa. Ja julkista rahaa palaa jälleen.
Kirjoittaja on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja ja vuoden tapiolalainen.