Biojätteen keräysvelvoite laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin Espoossa 1.7.2023. Taustalla on noin vuosi sitten voimaan tullut uusi jätelaki. Uudistus on tervetullut. On tärkeää saada sekajätteen joukosta pois ne jätteet, jotka voidaan hyödyntää muuten kuin pelkästään energiana. Nykyisin biojätteen osuus sekajätteestä on noin 40 prosenttia.
Espoolaisten sekajäte poltetaan Vantaan Energian jätevoimalassa. Siellä sekajäte muuttuu kaukolämmöksi ja sähköksi. Biojäte on kuitenkin pääasiassa vettä ja vesi palaa huonosti. Erottelemalla biojätteen pois sekajätteen poltosta voidaan parantaa sekajätteen polttoprosessia ja saada sekajätteestä enemmän kaukolämpöä ja sähköä.
Samalla biojäte voidaan hyödyntää paremmin. Biojätteestä syntyvä biokaasu on kotimaista uusiutuvaa energiaa ja soveltuu esimerkiksi autojen polttoaineeksi. Jätteestä saadaan myös hyvää ravinteikasta multaa. Sillä vähennetään lannoitteiden tarvetta.
Nykyisin biojätteen osuus sekajätteestä on noin 40 prosenttia.
Espoossa biojätteiden laajempi keräys aiheuttaa haasteen siinä, miten pienille tonteille mahdutetaan uudet biojäteastiat. Tähän hyvän ratkaisun voisi tarjota esimerkiksi naapuruston yhteinen biojäteastia. Lisäksi kiinteistöillä on mahdollisuus erilliskeräyksen sijaan kompostoida biojätteet. Myös tämä voidaan tehdä yhteishankintana naapurien kanssa.
Tilaongelmasta huolimatta biojätteen laajempi keräys on askel oikeaan suuntaan. Se tukee energia- ja lannoiteomavaraisuutta ja pienentää päästöjä. Energia- ja ilmastokriisin kynnyksellä tämä on hyvä suunta.
Ville Laakso
kaupunginvaltuutettu, ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen (kok.)
Mia Nores
kaupunginvaltuutettu, ympäristö- ja rakennuslautakunnan varapuheenjohtaja (kok.)