Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta: Talous pakkasella on tehokkain uudistuksen ajuri

Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto ei kaunistellut puheitaan kohdatessaan median kesäisessä Hangossa.

Viesti oli selvä: resursseja tarvitaan lisää, valtion on kannettava vastuunsa, ja talous on pahasti pakkasella. Samoja asioita ei voida toteuttaa entisillä toimenpiteillä, vaikka se tekisi kipeää.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan hyvinvointialueiden rahoitustarve nousee ensi vuonna kaikkiaan noin 1,1 miljardia euroa tämän vuoden tasosta. Eduskunnan hallintovaliokunnan alueilta keräämien tietojen mukaan rahasta on pulaa useilla hyvinvointialueilla. (LV 26.6.)

Aluevaltuuston johto käykin parhaillaan neuvotteluja valtion kanssa. Aika on vähissä, sillä vuodenvaihde lähestyy. Lohduttavaa on, että vielä on hetki aikaa vaikuttaa. Tästä syystä päättäjät kiertävät ympäri Länsi-Uuttamaata tutustumassa hyvinvointialueen palveluihin.

Rohkeita ja villejä ideoita tarvitaan.

Päätösten tukena on oltava realistinen kuva vallitsevasta tilanteesta.

Hyvinvointialueen ja kunnan välille ei aiota päättäjien mukaan rakentaa muuria. Päinvastoin. Sujuvaa yhteistyötä tarvitaan, jotta tulevista haasteista selvitään.

Koska kuntien tehtäväksi jää uudistuksen myötä ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäminen, hyvinvointialueen etu on, että kunnat onnistuvat ennaltaehkäisevässä työssä.

Kärjistettynä se tarkoittaa, että kun esimerkiksi teiden kunnossapito, kuten hiekoitus, hoidetaan hyvin tai kuntoportaat, uimahallit, kuntosalit ja Rantaraitti ovat kansoitettuja, mahdollisen hoidon tarve siirtyy tai siltä vältytään jopa kokonaan.

Espoo on ollut kaukaa viisas. Se on jo pitkään panostanut kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ja tekniseen toimeen. Vauhdilla kasvavassa metropolissa riittää silti tekemistä.

Pienten kuntien etuna on kiistatta vahva yhteisöllisyys, jonka ansiosta on onnistuttu aktivoimaan esimerkiksi vapaaehtoisia ikääntyvien tueksi.

Kun rahaa on vähän, merkittävään rooliin nousevatkin kolmas sektori ja vapaaehtoisjärjestöt.

Rohkeita ja villejä ideoita tarvitaan. Kunhan päätösten taustalla muistetaan säilyttää tärkein: ihminen ihmiselle.

heli.koivuniemi@media.fi