Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Suomi ottaa miljardeja euroja lainaa tavallisiin menoihin – "Koko sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa"

Sitten vuoden 2009 valtio on vuosittain lainannut miljardeja normaaleihin hyvinvointiyhteiskunnan juokseviin menoihin. Nykyisen hallituksen aikana valtionvelka on kasvanut melkein 40 miljardilla eurolla. Näin ei voi jatkua.

Suomen alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö, liian alhainen työllisyysaste sekä heikko bruttokansantuotteen kasvu ovat syynä tilanteeseen. Otamme yhä enemmän syömävelkaa kasvaviin tulonsiirtoihin ja hoitomenoihin. Velkaa pitäisi ottaa vain tulevaisuusinvestointeihin, jotka parantavat kasvua ja työllisyyttä. Paras investointi tulevaisuuteen on panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.

Yhteiskunnan tuloja tulee lisätä myös nostamalla työllisyysaste pohjoismaiselle tasolle, eli noin 6–7 prosenttiyksikköä nykyistä korkeammalle. Kuten Ruotsin sosialidemokraattinen pääministeri Magdalena Andersson sanoi, Ruotsin hyvinvointiyhteiskunnan malli on, että kaikki työkykyiset ja työikäiset ruotsalaiset käyvät töissä. Suomessa pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 50 prosenttia. Emme ratkaise ongelmia, jos emme saa tätä ryhmää töihin. Lisäksi tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Minusta Suomessakin pitäisi olla ihan normaali tapa elää niin, että kaikki työkykyiset antavat oman panoksensa yhteiseen hyvään. Miksi poliitikot eivät tätä uskalla suoraan ääneen sanoa?

Joudumme myös miettimään, mitä asioita hyvinvointiyhteiskunnassamme haluamme vaalia – ja mistä vähiten tärkeistä asioista voimme luopua.

Minusta selvää, että tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnassa jokainen joutuu kantamaan enemmän vastuuta asioistaan. Koko sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa ja työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tulonsiirtojen varassa elämisen. Yksittäisenä esimerkkinä nykyinen asumistukimalli tulee uudistaa kohti ruotsalalaista mallia, jossa määritellään tuen maksimimäärä, ja sen mukaan ihminen sitten etsii asunnon.

Päättäjien pitäisi hyviin asioihin velalla satsaamisen sijaan keskittyä enemmän siihen, miten taloutta kasvatetaan ja työllisyyttä parannetaan – ja miten hyvinvointiyhteiskuntaa uudistetaan.

Kirjoittaja on espoolainen kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti