Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Peruskoulun rahoitus uhkaa huveta

Pääministeri Sanna Marin julisti SDP:n ministeriryhmän kesäkokouksessa elokuussa peruskoulun kunnianpalautuksen tarpeellisuutta. Siinä hän on oikeassa. Meillä on nuoria, joilla on vakavia puutteita luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissa. Hallituksen teot ovat kuitenkin puheiden kanssa ristiriidassa.

Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksesta poistuu 140 miljoonaa euroa. Näillä nyt päättyvillä laatu- ja tasa-arvorahoilla on palkattu opettajia, ohjaajia ja muita koulujen ammattilaisia, joiden resurssit nyt poistuvat.

Esimerkiksi Vantaalla nyt poistuvilla rahoilla on palkattu päiväkoteihin 39 varhaiskasvatuksen ammattilaista, lapsi- ja perheohjaajia sekä kehittäjäopettajia. Heidän poistumisensa vaikeuttaa arviolta 7 500 vantaalaisen lapsen koulutielle valmistautumista. Perusopetuksessa poistuvilla rahoilla on maksettu 112 ammattilaisen palkat. Joissakin vantaalaiskouluissa rahoituksen päättyminen tarkoittaa jopa 10 opettajan jäämistä tyhjän päälle. Myös meillä Espoossa nyt päättyvä rahoitus on ollut keskeinen väline hillitä koulujen välistä eriytymistä.

Hallituksen teot ovat kuitenkin puheiden kanssa ristiriidassa.

Koko Suomen peruskouluissa nyt päättyvä rahoitus on vastannut yli 1400 opettajan palkkoja tänä vuonna. Heidän palkkarahojen poistuminenko on hallituksen lahja 50 vuotta täyttävälle peruskoululle?

Hallitus on toki varaamassa erillisen rahan ukrainalaislasten valmentavaan opetukseen, kuten pitääkin. Opetusministeri Li Andersson laskee mielellään tämän panoksen kumoavan normaaliopetuksesta poistuvat resurssit. Näin se ei kuitenkaan mene. Ukrainalaislapsiin liittyvät tarpeet ovat aitoja uusia kuluja, joiden täyttäminen ei auta muiden oppilaiden tukena olleiden ammattilaisten poistumisessa.

Miten tässä näin kävi? SDP halusi vaalikauden alussa varata pysyviin panostuksiin liikenevät rahat oppivelvollisuuden pidentämiseen ja ummisti silmänsä perusopetuksen tarpeilta. Oppivelvollisuudesta toisella asteella ei kuitenkaan tule mitään, jos perustan annetaan hapertua.

Kyse on valinnoista. Hallituksella riittää rahaa kovin moneen asiaan. Ensi vuodellekin esitetään 8 miljardia enemmän menoja kuin tuloja. Erikoista, että tässä kokonaisuudessa peruskoulun laaturahojen annetaan poistua. En suinkaan vaadi lisärahaa kaikkialle, mutta koulutuksen perustan vankistamiseen kyllä.

Kai Mykkänen

kansanedustaja (kok.)

Espoo