Espoon varhaiskasvatus painii moninaisten haasteiden parissa. Kaupungin kasvu täyttää päiväkodit, jotka pullistelevat jo äärimmillään. Samaan aikaan pyritään epätoivoisesti rekrytoimaan lisähenkilöstöä.
Kaupungilla on tällä hetkellä jo 24 yksityistä palvelusetelipäiväkotia. Sekään ei riitä, jos Ukrainasta saapuu Espooseen lisää lapsia. Odotettavissa on, että tilanne vaikeutuu entisestään, kun Ukrainasta tulleet saavat kotikuntaoikeudet (LV 14.9.).
Kaupungin tekemän maltillisimman arvion mukaan lapsia tulee lisää 360, mikä tarkoittaa 65 ammattilaisen lisätarvetta. Jos kuormittavin arvio toteutuu, lapsia tulee vajaa 900, mikä tarkoittaa, että lisähenkilöstöä on palkattava 157.
Varhaiskasvatuksen puolella on ollut jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa vaikeuksia löytää pätevää henkilöstöä. Pahimmillaan varhaiskasvatuksen opettajia on puuttunut jopa satoja.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätyötä.
Osa päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmista sai koronapandemian aikana viestejä, että lapsi on haettava päivähoidosta kesken päivän, koska koko henkilöstö sairaana.
Päiväkodeissa varhaiskasvatuksen parissa jo työskentelevät hoitajat kuormittuvat kohtuuttomasti, mikäli tilanteeseen ei löydetä kestävää ratkaisua.
Koska rekrytointiongelmat kohdistuvat tiettyihin alueisiin, kaupunki on käyttöönottanut kannustuslisän, jonka on toivottu helpottavan kestämätöntä tilannetta.
Ongelma koskettaa laajaa joukkoa, sillä vuoden 2022 talousarvion perusteella päivähoidossa on arvioitu olevan lähes 16 500 lasta.
Lasten vanhemmille koituu ongelmia työpaikoilla, mikäli päivähoitoon ei voi luottaa tai siitä syntyy ylimääräistä haastetta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätyötä tai ottaa vapaata yllättävissä tilanteissa. Osa vanhemmista on yksinhuoltajia, eikä heillä välttämättä ole isovanhemmista tai tuttavista koostuvaa tukiverkostoa ympärillään.
Varhaiskasvatuksen ammattilaistenkin on saatava lapsensa hoitoon, jotta he voivat hoitaa yhteiskunnallisesti merkittävää ammattiaan.
heli.koivuniemi@media.fi