Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Pakkoruotsia lisätään ja resursseja tuhlataan

Ylivoimainen valtaosa suomalaisista on pitkään ja vakaasti vastustanut pakkoruotsia peruskouluissamme. Tästä huolimatta suomenkielisiä halutaan kyykyttää yhä tiukemmin ruotsin kielen osaamisen suhteen.

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 ruotsin opetusta lisätään tunti viikossa sitä B1-kielenä opiskeleville. Espoon varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta lisäsi ruotsin opetusta myös viime vaalikaudella.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella Rkp keskittyy voimakkaasti ruotsin kielen aseman vahvistamiseen, vaikka rahoitusvajeen keskeiset kipukohdat ovat aivan muualla.

Päättävissä elimissä on tyypillistä, että kaikki muut paitsi perussuomalaiset kannattavat pakkoruotsin aseman vahvistamista. Väitän, että panos-tuotossuhde ruotsin opiskelussa on erittäin heikko, kun ajattelemme sekä osaamista että taidon tarvetta pitkällä aikavälillä.

Rkp:tä myötäillään, koska sitä tarvitaan apupuolueena. Muuten ei ole selitettävissä, miksi Suomi jarruttaa kansainvälistymistään kuluttamalla yhä rajallisempia resurssejaan pienen vähemmistön kielen laajamittaiseen opetukseen. Vastaavaa ei ilmene tiettävästi missään muualla maailmassa.

Suomenruotsalainen kulttuurimme on tärkeä osa identiteettiämme, mutta ruotsin kielen taitoa tulisi edellyttää vain ruotsinkielisten emmistöisissä kunnissa, ja suomenruotsalaisten oman kielitaidon tulisi riittää palveluiden järjestämiseen ruotsiksi muissa kunnissa.

Pakkoruotsi on myös hyvin vahvasti tasa-arvokysymys. Pakkoruotsi heikentää erityisesti poikien koulumenestystä ja sillä on vaikutuksensa opiskelumotivaatioon myös laajemmalti. Tämä heijastuu jatko-opintopaikkojen saantiin ja nuorten miesten syrjäytymiseen.

Edes maahanmuuttajataustaisten oppilaiden huolta herättänyt heikompi opiskelumenestys ei ole saanut sulatettua sydämiä muissa puolueissa pakkoruotsin kyseenalaistamiselle. Ruotsin kielen opiskelu on valtava lisätaakka maahanmuuttajataustaiselle, kun suomikin on heikkoa.

Henna Kajava

valtuustoryhmän puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas (ps.)

Espoo