Länsiväylän 28.9. kansijutussa puhemies Matti Vanhanen (kesk.) oli huolissaan Espoon kasvuvauhdista ja toi esiin, että ”Espoolla ei ole mitään ylimaallista velvoitetta tarjota asuntoja kaikille”.
Saman lehden mielipidesivulla keskustan valtuutettu Riikka Pakarinen hyökkäsi Henrik Vuornoksen (kok.) kimppuun, sillä Vuornos ehdotti kasvun hillitsemistä kaupungin vuokrataloyhtiö Espoon Asuntojen uudistuotantoa rajoittamalla.
Keskustan asuntopoliittinen linja herättää kysymyksiä. Toisaalta vaaditaan päättäjiltä jarrun painamista kaupungin kasvaessa. Toisaalta väitetään, että konkreettisen ehdotuksen kasvun hillitsemiseksi tehnyt poliitikko ”ajaisi pienituloiset mäkitupalaisiksi”. Kumpaa keskusta siis haluaa: kasvun rajoittamista vai veronmaksajien tukeman asuntotuotannon ennätyssuuria tuotantomääriä?
Asukasmäärän kasvu tuo paljon hyvää.
Itse kuulun kaupungin kasvuun myönteisesti suhtautuviin poliitikkoihin. Asukasmäärän kasvu tuo paljon hyvää: muun muassa parempaa palvelutarjontaa kysynnän kasvaessa. Riittävä markkinaehtoinen asuntotuotanto hillitsee asumisen hinnan nousua, mikä on muun muassa ensiasunnosta haaveilevan nuoren ja pienituloisen vuokra-asujan etu.
Tällä hetkellä Espoo kuitenkin kasvaa niin nopeasti, että palveluverkkokaan ei pysy perässä. Esimerkiksi päiväkoti- ja koulupaikkojen tarve kasvaa nopeammin, kuin uusia kyetään rakentamaan.
Jos kasvua halutaan hillitä nopeasti, on järkevintä hidastaa kaupungin omaa eikä yritysvetoista asuntotuotantoa. Muiden toimijoiden hankkeiden laittaminen jäihin heikentäisi Espoon mainetta luotettavana yhteistyökumppanina.
Myös talousnäkökulma pitää huomioida rahan ollessa tiukassa. Onkin hämmentävää, että keskusta ilmeisesti rajoittaisi mieluummin vapaarahoitteista, kuin yhteiskunnan tukemaa rakentamista. Aiemmin puolue pyrki profiloitumaan vastuullisen taloudenpidon puolustajana.
Emma-Stina Vehmanen
valtuutettu, kaupunki-suunnittelulautakunnan jäsen (kok.)
Espoo