HOK-Elanto ilmoitti, että vuodenvaihteen jälkeen Prismoissa ja S-marketeissa voi törmätä vain englantia puhuviin työntekijöihin (LV 29.9.).
Taustalla oli osin ajatus työllistää Ukrainasta sotaa paenneita ihmisiä.
Todellisuudessa kyse on syvemmästä kriisistä, joka uhkaa jopa palvelualan yritysten aukioloa.
Matalapalkka-alat ovat kärsineet kroonisesta työvoimapulasta jo pitkään. Kesällä S-ryhmä ilmoitti, että se joutuu sulkemaan ravintoloitaan työvoimapulan takia.
Luotettavan, sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilöstön löytäminen on nykyään haaste.
HOK-Elantoa ja S-ryhmää kritisoitiin rajusti Twitterissä.
HOK-Elanto toimii pääkaupunkiseudulla, jossa haasteena ovat jo kohtuuttomuuksia lähentelevät elinkustannukset, kuten asumisen hinta.
Ravintola-alalla englantia puhuva työntekijä ei ole ollut poikkeus moneen vuoteen. HOK-Elannosta kerrottiin, että ravintoloissa 14 prosenttia henkilöstöstä ja keittiötyöntekijöistä 28 prosenttia on muita kuin Suomen kansalaisia.
Ravintoloissa muutos on toteutettu niin, että joka vuorossa on myös suomea äidinkielenään puhuvia työntekijöitä.
Osalle suomenkielisistä asiakkaista palvelun saaminen omalla äidinkielellä vaikuttaa tabulta. He haluavat pitää kiinni siitä, että heitä palvellaan omalla äidinkielellään.
HOK-Elantoa ja S-ryhmää kritisoitiin rajusti Twitterissä.
Päätöksessä ei ole kyse syrjinnästä, kuten väitettiin. Eikä ongelma koske pelkästään yhtä ketjua vaan koko yksityistä palvelusektoria.
Jos vaihtoehtona on palvelun osittainen tai täysin lopettaminen, voiko kielessä olla joustonvaraa?
Pelkästään Espoossa väestörakenne on rajun muutoksen kourissa. Jo nyt lähes 20 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaista kieltä. Väestöennusteen mukaan vieraskielisten osuus kasvaa nykyisestä 2,4-kertaiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Kaupan alan on varauduttava myös tähän muutokseen – ja tarjottava vieraskielisille työtä. Työllistyminen tukee myös kotoutumista.
heli.koivuniemi@media.fi