Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Nuorten miesten ahdinko ratkaistava ajoissa

Suomeen on syntynyt kaikessa hiljaisuudessa uusi luokkajako lapsia saavien hyvin koulutettujen ja lapsettomien matalasti koulutettujen miesten välille. Näin toteaa työeläkyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto (LV 8.10.).

Suomen yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros on hänen mukaansa syvempi kuin on ymmärretty.

Murto nostaa esille erikoisen piirteen, joka julkisessa tasa-arvokeskustelussa on jäänyt huomioimatta.

Lähes kolmannes 40–45-vuotiaista suomalaismiehistä on lapsettomia, ja usein he ovat vain peruskoulun varassa. Peruskoulun varaan jääneiden nuorten miesten hedelmällisyysluku on vain 1, kun naisten laskennallinen luku on 1,45, mikä sekin on historiallisen alhainen.

Syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta.

Syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Tästä syystä pojat ja nuoret miehet tarvitsisivat enemmän selkeää ohjausta, ja ajoissa. Vaikka kaikista ei tarvitse tulla maistereita tai tohtoreita, pelkän peruskoulun varaan nojautuvien määrä ei voi kasvaa.

Huolestuttavaa on, että nyt tehdyt säästöt ovat kohdistuneet juuri ammatillisen koulutukseen, joka on hyvä vaihtoehto sellaisille nuorille, joita lukuaineet eivät kiinnosta. Kun korkeakoulut saavat tukea 15 000 euroa opiskelijaa kohden, ammattikoulussa vastaava summa on 7 500 euroa.

Hyvä signaali ei ole, että tuoreimman OECD-vertailun mukaan suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut keskitason alapuolelle. Suurempi osa sekä toisen asteen yleissivistävästä että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista on naisia kuin OECD- ja EU-maissa keskimäärin.

Lukioissa valmistuneistakin 59 ja ammatillisen koulutuksen suorittaneista 54 prosenttia on naisia. Ammatillisen koulutuksen alavalinnat ovat vahvasti sukupuolittuneita.

Espoossa ammattikoulutus on kiinnostanut nuoria poikkeuksellisen vähän. Suhde lukioon hakeutuvien ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien välillä on 80/20, kun se muualla Suomessa on 60/40.

Lukion suorittaminen ei välttämättä ole lupaus hyvästä koulutuksesta tai työurasta. Tie jatko-opintoihin saattaa aueta osalla paremmin ammattillisen koulutuksen kautta Omnian rehtori Maija Aaltola (LV 25.8.21).

heli.koivuniemi@media.fi