Espoon hyväksymisvaiheessa oleva teatteritilahanke kustantaa espoolaisille vähintään 60 miljoonaa (kustannustavoite). Hanke leivottiin ovelasti valtuustokauden alussa Espoon strategiaan, jotta sen hyväksyneiltä voitaisiin päätösvaiheessa edellyttää paremmin hankkeen hyväksymistä.
Espoolla on taloudellisesti vaikeat ja epävarmat ajat. Joudumme päättämään leikkauksista syksyn budjettineuvotteluissa. Verotuloistamme leikkautui sote-uudistuksessa paljon enemmän kuin palveluita lähti hyvinvointialueen vastuulle. Kouluja on jouduttu jo lakkauttamaan ja kouluhankkeita lykkäämään. Tulisiko nyt huolehtia peruspalveluiden, kuten koulujen riittävästä resurssoinnista ja asettaa nämä suurten kulttuurihankkeiden edelle?
Kulttuuri on tärkeää sielun ravintoa, mutta kannattavatko espoolaiset tällaista kulttuurin suurhanketta niiden palveluiden kustannuksella, joiden miljoonista valtuutetut käyvät pian kovaa vääntöä samalla, kun teatteritalo nielee vähintään 60 miljoonaa?
Aika on sopiva pienen budjetin kulttuurin tukemiselle. Esimerkiksi Gräsan kädentaitojen talon toiminta ollaan lakkauttamassa nuorisotoimelta (vireillä kuntalaisaloite), vaikka kyse on suolarahoista teatterihankkeeseen verrattuna.
Espoon teatteri joutuu joka tapauksessa siirtymään vuokratiloihin, koska teatterihanke valmistuisi vasta 2027. Näihin se voisi asettua. Esitysten sisältö ratkaisee, eivät puitteet. Teatterin kannattavuudesta tulevaisuudessa ei tiedetä, kuten ei koulujenkaan tarpeesta – tällä on perusteltu koulujen tilahankintoja vuokratiloista.
Ongelmana on myös edelleen hankkeen galleriakäytävä, joka tukkisi kevyenliikenteen väylän Pohjois-Tapiolasta. Kokonaisuudesta syntyisi pitkä, muurimainen kokonaisuus, joka tuhoaisi alueen hengittävyyden. Osittain korvaavaksi reitiksi myös pyöräilylle on aiottu Keskusaltaan portaikkoisen syvennyksen reunaa, joka ei tarkoitukseen sovi.
Henna Kajava
valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas (ps.)