Viittaan 15.10. Länsiväylässä olleeseen Löyttyniemen, Pallasmaan ja Männikön erinomaiseen mielipidekirjoitukseen. Olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä heidän esiin tuomistaan epäkohdista kaupunginhallituksen käsittelyyn tulevassa Espoon kaupunginteatterin hankesuunnitelmassa.
Hanketta on viety eteenpäin kaikessa hiljaisuudessa ilman, että se olisi ollut kuntalaisten arvioitavissa esimerkiksi pienoismallina, kuten teatteritalon arkkitehtuurikilpailun voittanut Uusikuu-ehdotus oli. Pienet havainnekuvat eivät riitä kokonaiskuvan saamiseksi.
Kulttuurikeskuksen rakentamisessa puolitoista vuotta mukana olleena, sen toiminnan käynnistäneenä ja sitä 13 vuotta johtaneena kokemukseni on, että teatterin omaa sisäänkäyntiä ja siihen liittyviä tarpeellisia aulapalvelutiloja ei voi korvata kulttuurikeskuksen sisäänkäynnin ja aulatilojen yhteiskäytöllä. Sellainen järjestely aiheuttaisi selkeän teatteriin tulon puutteen lisäksi suurta ahtautta aulatiloissa ja vaikeuttaisi suuresti talossa työskentelevien yksiköiden (kulttuurikeskus itse ohjelmatuottajana, kaupunginorkesteri, musiikkiopisto, kirjasto, työväenopisto, näyttelytila, kahvio) toimintaa.
Yhteinen sisäänkäynti vaatisi myös muutoksia kulttuurikeskuksen sisätiloihin ja ulkoasuun, mitkä talon suojelun vuoksi eivät ole mahdollisia. Maanalainen henkilö- ja tekninen yhteys kulttuurikeskukseen sen sijaan on mahdollinen. Sellaiseen yhteyteen Kulttuuriaukion alle suunniteltuun autohalliin oli kulttuurikeskuksen piirustuksissa ja rakennussuunnitelmassa jo varauduttukin. Kustannussyistä autohallista valitettavasti luovuttiin. ”Kulttuuriraitin” säilyttämistä nykyisessä käytössään kannatan lämpimästi.
Espoon kaupunginteatteri nyt kulttuurikeskuksen viereen suunniteltuna tarvitsee vihdoin oman talon ja oman sisäänkäynnin, kun sille aiemmin varatut tontit tylysti otettiin muuhun käyttöön. Kulttuurikeskuksenkin paikka oli alunperin tarkoitettu teatteritalolle, kuten kulttuurikeskuksen aulan seinälle ripustamani kuparilaattataulu kertoo (tarina taulun takapuolella).
Osmo Pylvänäinen
Espoon kulttuurikeskuksen johtaja 1987–2000