Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Hyväksyttiinkö Hannusjärven kaava puutteellisin ympäristöselvityksin?

Manner-Espoon eteläisimmän järven viereen on kaavoitettu useita kerrostaloja. Kaavasta on kaksi valitusta hallinto-oikeudessa, ja päätös saadaan mahdollisesti ensi vuoden puolella. Ulkopuolisin silmin vaikuttaa siltä, että kaupunki saa kaavansa läpi ja voittaa asian.

Kaavoituksen edetessä on kuitenkin ilmennyt muutama huolestuttava seikka alueen luontokartoituksesta sekä maan hankinnasta.

Hannusjärvi on ollut Itämerta vielä 3000 vuotta sitten osana Soukansalmen ja Suomenojan yhdistävää salmea. Luonnon monimuotoisuus alkoi järvestä kadota voimakkaasti 90-luvun puolessavälissä, jonka jälkeen vuonna 1998 paikalliset asukkaat perustivat Espoon Hannusjärven suojelu -nimisen rekisteröidyn yhdistyksen edistääkseen toimia järvialueen kunnostamiseksi.

Uudet kaavoitetut kerrostalot tulevat sijoittumaan ylärinteeseen järven itäpuolelle. Ongelmana on, että Espoo on tehnyt päätökset puutteellisin luontokartoituksin. Esimerkiksi lepakkokartoituksesta on tehty pelkästään luonnos, joka on toiminut virallisen lepakkoselvityksen sijaisena. Luonnoksen mukaan lepakot ruokailevat pelkästään järven rannalla eivätkä koko suunnitellulla rakennusalueella. Suomessa elää 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat rauhoitettuja. Korkeiden kerrostalojen tuoma valosaaste on haitaksi lepakoille, kuten muillekin eläimille.

Mikäli Espoo ja sen päättäjät kuuntelisivat sekä ottaisivat huomioon alueella asuvien ihmisten mielipiteitä ja aluetuntemusta luontoarvoissa, vältyttäisiin jatkuvilta hallinto-oikeuden kuluilta.

Hannusjärven lähellä sijaitsee kaupungin hyväksymä rakennushanke, jossa asukkaat myös taistelevat hallinto-oikeudessa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöstä vastaan. Kaupunki ei suostunut teettämään alueesta luontokartoitusta, naapurien pyynnöistä ja perusteluista huolimatta, vaan hyväksyi rakennusluvan ilman luontokartoitusta.

Asukkaat teettivät päätöksen jälkeen luontokartoituksen, jossa todettiin alueella kaikkein suojelluin lepakkoalue (alue-1) SLTYn sekä kansainvälisen Eurobats – sopimuksen luokituksien mukaisesti.

Ongelmana Hannusjärvellä on, että luontokartoitusta ei voi tehdä toisen maalla ilman maanomistajan lupaa. Toivottavasti hallinto-oikeus näkee puutteet luontokartoituksissa ja velvoittaa kaupungin teettämään kattavat ja riippumattomat luontoselvitykset ennen kuin korvaamatonta Espoon luonnon tuhoamista tehdään.

Valittajilta saadun tiedon mukaan rakennusliike on maksanut maan omistajille sopimuksella, jonka mukaan rahaa ei tule, ellei kaava mene läpi. Kaupunki uhkaili asukkaita myös pakkolunastuksella (valittajien kertoman mukaan), joka kannusti asukkaita myymään maansa. Lisäksi myyjiä vaadittiin allekirjoittamaan vaitiolovelvollisuussopimus, jonka mukaan kauppahintaa eikä muitakaan yksityiskohtia saa kertoa eteenpäin.

Hannusjärven alueen kohtalosta on hallinto-oikeuden päätettävä, onko alueen luonnon monimuotoisuutta puolustettava paremmin.

Tuomas Ortia

perheenisä, yrittäjä

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsen (sd.)