Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessorin Tuukka Saarimaan mukaan Espoolla ei ole painavia syitä rajoittaa kasvuvauhtiaan (LV 19.10.).
Saarimaa näyttää unohtaneen oleellisimman eli sen, että Espoon kasvu aiheutuu sellaisesta vieraskielisten tulomuutosta, joka heikentää Espoon taloutta. Vieraskielisten osuus Espoon väestönkasvusta tammi-elokuun aikana oli 81 prosenttia samalla, kun Kelan työttömyyskorvausten määristä 48 prosenttia menee vieraskielisille.
Tilanteella on vaikutuksensa myös kouluihin, joissa kieli- ja oppimisongelmat kuormittavat kouluja. Sote-uudistus yhdessä kiivaan kasvun kanssa merkitsee, että oppilasta kohden käytettävissä oleva rahamäärä tulee laskemaan.
Päiväkotien resurssit eivät riitä. Mitä kiivaampaa tämä epäterve kasvu on, sitä enemmän lapset ja nuoret joutuvat kärsimään. Myös leikkipaikat luonnossa supistuvat. Lapsivaikutusten arvioinnin näkökulmasta Espoon kiivas kasvuvauhti on varmasti kielteistä.
Espoon kasvuvauhdista tulee tehdä lapsivaikutusten arvio.
Saarimaa näkee kasvun rajoittamisella huonoja seurauksia, kuten asuntojen hintojen nousu, minkä seurauksena kaikki halukkaat eivät voisi asua Espoossa. Etenkään vähävaraisten muualta muuttavien, joilla ei ole vahvoja siteitä Espooseen, ei tarvitsekaan päästä asumaan Espooseen. Suomi on laaja maa, joka tulee pitää asuttuna puolustuspoliittisin ja huoltovarmuuden perustein.
Tarvitsemillemme suhteellisen pienipalkkaisille työntekijöille voimme tarjota vuokratuettuja asuntoja ohi asuntojonojen ja rakentaa lisää sen verran kuin on tarvetta. Muille kuin tälle ryhmälle sekä pitkään Espoossa asuneille nuorille vuokratuettuja asuntoja ei tule enää rakentaa lisää.
Espooseen muuttaminen ei ole ihmisoikeus. Ihmiset ohjautuvat asumaan muualle eivätkä vieraskieliset pakkaudu pääkaupunkiseudulle, kun lakkaamme houkuttelemasta väkeä päättömällä, jopa määrälliset tavoitteet ylittävällä rakentamisella.
Espoon kasvuvauhdista tulee tehdä lapsivaikutusten arvio.
Henna Kajava
kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Espoo