Julia Ståhle (LV 12.11.) kysyy, ”miksei keskustella ammattiin johtavan koulutuksen tilasta?”. Mielestämme pitäisi! Ammatilliseen koulutukseen panostaminen tulisi nostaa keskeiseksi painopisteeksi tulevaan hallitusohjelmaan.
Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021, ja nyt on jo nähtävissä ongelmia, jotka olisi pitänyt nähdä ennen lain täytäntöönpanoa. Oppivelvollisuuden laajentuminen ja opintojen maksuttomuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa merkittävä osa nuorista on ”pakkosijoitettu” ammattikouluun opiskelemaan alaa, joka ei tunnu omalta. Lukioihin on keskiarvorajat, mutta amikseen pääsevät kaikki. Kun amiksesta puuttuu pyrkiminen, ei opiskelupaikka tunnu saavutukselta eikä linjavalintaakaan tarvitse miettiä. Amiksen opiskelupaikan arvostusta tulisikin nostaa esimerkiksi järjestämällä alakohtaisia soveltuvuustestejä ja -haastatteluita.
Osana oppivelvollisuuden laajentamista on myös uudistettu toisen asteen koulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA). Nuori voi opiskella TUVA:ssa enintään vuoden, jonka jälkeen hän voi siirtyä lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Jotta TUVA-vaihe tuottaisi haluttuja tuloksia ja nuori olisi sen käytyään kykenevä hakemaan jatko-opintopaikkaa juuri itselleen sopivalta alalta, siellä tulisi olla todella laaja tarjonta opetusta, henkilökohtaista ohjausta, sparrausta ja tukitoimia. Jo nyt on kuitenkin ilmennyt, että TUVA-opetusta ei ole läheskään riittävästi tarjolla. Sen sijaan opiskelijat roikkuvat väärissä valinnoissaan ja opettelevat lintsaamaan epämotivoituneina.
Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuttomuus ovat yhteiskunnalle erittäin kallis linjaus, joten se tulisi toteuttaa mahdollisimman vaikuttavasti. Jokaiselle nuorelle tulee avata polku, joka vie eteenpäin – tätähän uudistuksella haettiinkin. Se polku voi ohjautua myös suoraan töihin, jolloin tutkinnon voi suorittaa työpaikalla. Oppisopimus edellyttää opiskelijalta kuitenkin kykyä suorittaa itsenäisesti opintoja ja työnantajalta vahvaa sitoutumista opiskelijan tietojen ja taitojen kouluttamiseen. Nykyisten tutkintojen suorittaminen työpaikalla onnistuu hyvin harvoin. Olisiko viisasta palata pari askelta menneeseen ja mahdollistaa myös nykyistä suppeampien tutkintojen suorittaminen? Osalle nuorista suora väylä työelämään saattaa olla paras polku.
Hanna-Leena Hemming
liiketoiminnan opettaja
Marika Räf
liiketoiminnan opettaja