Monessa perheessä lähestytään joulunviettoa odottavaisin ja varovaisin tunnelmin. Jos koronapandemian aikana ylimääräistä rahaa jäi talteen, nyt kiihtyvä inflaatio pitää varuillaan. Törsäämään ei lähdetä, saati haluta velkaantua juhlapyhien takia.
Kaupan liiton mukaan joulusesonki lisää myyntiä kuitenkin 175 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15–85-vuotiaista ja 285 euroa kotitaloutta kohden. Joulukauppa on käynnistynyt jo kauppakeskuksissa ja varsinkin loppuviikot ja viikonloput ovat erittäin vilkkaita kauppakeskuspäällikkö Sanna Kouvalaisen mukaan (LV 3.12.).
Kulutusta ja hintoja seurataan kuitenkin tarkemmin kuin pitkään aikaan. Niukkuudesta on tullut jälleen hyve. Sodanjälkeisten pulavuosien taidot selvitä arjesta ovatkin nousemassa nyt arvokkaiksi.
Niukkuudesta on tullut jälleen hyve.
Vaikka koronapandemian pahin aalto hellitti, ulkomaillekaan ei enää suunnata yhtä hanakasti kuin takavuosina. Siitä pitävät huolta kohonneet matkakustannukset.
Tärkeimmäksi monelle ovatkin nousseet joulumieli, yhdessäolo ja ruoka. Osalle joulu merkitsee pelkästään rauhoittumista arjen kiireistä. Se on jo pelkästään arvokas lahja.
Seurakunnat ja avustusjärjestöt järjestävät perinteisiä joulukeräyksiä ja tapahtumia perheille ja yksinäisille kaupunkilaisille. Kaupunki on järjestänyt myös paljon maksuttomia ja lähes maksuttomia ajanviettotapoja.
Tänä vuonna joulua odottelee Suomessa poikkeuksellisen suuri määrä sotaa paenneita ukrainalaisia. Heidän kiitollisuudestaan on hyvä ottaa oppia.
Ukrainalaiset jouluperinteet poikkeavat suomalaisista muun muassa niin, että joulua vietetään vasta 6. ja 7. tammikuuta. Ennen joulua paastotaan. Joulupöytä pitää sisällään kasviksia, leivonnaisia ja kalaa. Pääruokana on makeaa vehnästä, joka symboloi hyvinvointia.
Saint Niklakseen eli heidän joulupukkiinsa liittyy taru. Rikkaan perheen sympaattinen vesa halusi muistaa köyhiä lapsia joululahjoilla. Saint Niklas tuo lahjat enkeleiden kanssa lasten tyynyn alle jo joulukuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä.
heli.koivuniemi@media.fi