Varhaiskasvatuksen tilanne on vakava koko maassa, varsinkin pääkaupunkiseudulla on huutava pula henkilöstöstä. Tänne on myös syntymässä eniten lapsia, mikä on itsessään ihana asia, mutta samalla se tarkoittaa nykyisen tilanteen muuttumista kestämättömäksi.
Varhaiskasvatus on tärkeä monella tapaa. Se ennaltaehkäisee ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä, sillä eritaustaiset lapset saavat tarvittavan tuen koulun alkuun. Pienten lasten äitien ja yksinhuoltajien taloudellinen vakaus ja työllisyys on usein riippuvainen toimivasta varhaiskasvatuksesta. Perhe voi saada varhaiskasvatuksesta tukea arkeen ja lapsi turvallisen yhteisön, jonka kanssa siirtyy parhaassa tapauksessa samaan alakouluun. Ennen kaikkea, huoltajien ollessa poissa, ammattitaitoinen henkilöstö luo lapsillemme turvallisen kasvuympäristön. Varhaiskasvatus ei siis ole lasten vahtimista, vaan arvokasta pedagogista työtä, jossa tuetaan lasten kasvua ja kehitystä ammattitaidolla ja pitkäjänteiset tavoitteet mielessä.
Talouspolitiikan tulee olla kestävää. Emme voi lisätä nuorten näköalattomuutta tekemällä päätöksiä, jotka velkaannuttavat meitä entisestään - se vaikuttaa meihin kaikkiin tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksen leikkaukset ja aliresursointi taas vaikuttavat lapsiin ja perheisiin jo nyt ja myös tulevaisuudessa - sahaamme siis omaa oksaamme. Varhaiskasvatuksen resursointi ei saa olla neuvoteltavissa. Se, että olemme päätyneet nykyiseen tilanteeseen, näyttää aikaisempien päätösten lyhytnäköisyyttä ja poliittista ymmärtämättömyyttä.
Lapsemme tarvitsevat kasvua ja kehitystä tukevaa laadukasta varhaiskasvatusta. Kuntien ja valtion pitää hoitaa osansa tässä kasvavassa kriisissä, jotta varhaiskasvatuksen henkilöstö pystyisi tukemaan lapsia toivomallaan tavalla. Vanhempana minulle on ensiarvoisen tärkeää pystyä luottamaan lapseni ja henkilöstön hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstön pitää pystyä tekemään arvokasta työtä riittävillä resursseilla ja uupumatta.
Julia Ståhle
Kirjoittaja on RKP-nuorten puheenjohtaja.