Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Puheenvuoro Klariksentien kokoaan suurempi metsikkö

Kaupunki kaatoi Suurpellon Klariksentiellä talven korvalla 20 suurta haapaa erikoisella perusteella.

Kyse on vuonna 2006 päiväkotia varten kaavoitetusta tontista ja sillä varttuneesta metsiköstä. Kaupunki perusteli hakkuuta sillä, että joskus tulevaisuudessa liito-orava saattaisi estää päiväkodin rakentamisen ja siksi puut piti kaataa.

Päiväkotia ei kuitenkaan ole suunnitteilla, eikä sitä rakenneta paikalle ehkä vuosikymmeniin – tai kenties koskaan. Asemakaava on ollut lainvoimainen jo 16 vuotta. Espoossa on vastaavia tontteja, joiden asemakaava on odottanut toteutumistaan yli 30 vuotta.

Espoon luonnon monimuotoisuus ei kärsinyt tästä “haamuhakkuusta” suurta kolausta, mutta kaupungin antama perustelu paljastaa, että kyse on yhtä metsikköä suuremmasta periaatteellisesta asiasta. Jos luontoalueiden poistamisen syyksi kelpaa mahdollinen rakentaminen hamassa tulevaisuudessa, tulemme näkemään vastaavia tarpeettomia puunkaatoja paljon lisää.

Tämä on vastoin kaupunginvaltuuston tavoitteita. Espoo on sitoutunut saavuttamaan luonnon kokonaisheikentymättömyyden 2035 mennessä – ja valtuusto on esimerkiksi varannut ensi vuoden talousarvioon 150 000 euroa puiden istuttamiseen ja niittyjen perustamiseen, asukkaiden iloksi ja luonnon hyväksi. Nyt toimittiin juuri päinvastoin.

Niin kaavoittamisessa, rakentamisessa kuin myös vireillä olevassa yleiskaavassa on välttämätöntä löytää kaupungin kasvulle suunta, jossa Klariksentien kaltaisten pienten lähimetsien ennenaikaisesta hukkaamisesta ei muodostu toimintatapaa. Kasvun pitää tapahtua minimoimalla luonnolle syntyvät haitat, eikä haittoja missään tapauksessa pidä aiheuttaa ennakoivasti.

Risto Nevanlinna

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (vihr.)