Olen itse pyrkinyt aluevaltuutettuna korostamaan, miksi vammais- ja vanhusneuvostoille pitäisi antaa mahdollisuus ottaa osaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Tarve sisällyttää neuvostot mukaan heitä koskevien päätöksien tekemiseen ei ole pelkästään inhimillinen, vaan esimerkiksi laki hyvinvointialueesta ja Suomen ratifioima YK:n vammaissopimus velvoittavat hyvinvointialueita huomioimaan erityisryhmät päätöksenteossa.
Esitinkin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston tiistaina 13.12. pidetyssä kokouksessa muutosta hallintosääntöön, mikä olisi antanut vammais- ja vanhusneuvostoille tasavertaisen puhe- ja läsnäolo-oikeuden aluevaltuustossa kuin nuorisovaltuustolle. Tekemäni esitys kuitenkin hylättiin kokoomuksen johdolla äänestyksen jälkeen, mikä mielestäni vaarantaa vammaisten ja vanhusten lakisääteisen oikeuden osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.
Kokouksessa muun muassa argumentoitiin, että eri vaikuttamistoimielimet olisivat pohjimmiltaan eriarvoisia ja erilaisia. Vammais- ja vanhusneuvostojen jäsenet on valittu heidän omien vertaisryhmiensä sisältä ja heidän mandaatillaan, kuten nuorisovaltuustonkin tapauksessa. Myös laki hyvinvointialueesta pykälä 32 kohtelee nuorisovaltuustoja ja vammais- sekä vanhusneuvostoja samanarvoisina. Argumentti siitä, että neuvostot voisi sulkea valtuustosta, koska ne ovat pohjimmiltaan erilaisia nuorisovaltuuston kanssa, ei siis pidä paikkaansa.
Keskustelussa esitetty ajatus siitä, että kahden lisäedustajan osallistuminen aluevaltuuston kokouksiin aiheuttaisi niiden pitkittymistä, on yhtä lailla käsittämätön. Päinvastoin uskon, että neuvostojen ensikäden tieto olisi antanut meille arvokkaita lopullista toteutumista evästäviä näkemyksiä, jotka olisivat mahdollistaneet viisaiden päätöksien tekemisen ja säästäneet hyvinvointialueelle myös rahaa.
Huomioiden tämän ja muut aluevaltuuston tekemät päätökset koskien kotihoidon ja vammaispalveluiden maksujen nostoa, on vammaisille ja vanhuksille luvassa ensi vuonna hyvin kylmää kyytiä. Toivonkin todella, etteivät nämä päätökset ole ennusmerkkejä tulevasta, sillä muuten saatamme olla tilanteessa, jossa vanhusten ja vammaisten palveluista leikataan urakalla samalla, kun he eivät itse saa olla mukana heitä koskevassa päätöksenteossa.
Markus Myllyniemi
Hyvinvointialuevaltuutettu, aluehallituksen jäsen (vihr.)
Kirkkonummi