Varhaiskasvatus on ollut kriisissä jo kauan. Pätevien työntekijöiden puute on ollut pinnalla jo pidempään, ja henkilöstömitoituksista joudutaan arjessa jatkuvasti tinkimään. Päätöksenteossa kaikki tuntuvat olevan varhaiskasvatuksen puolella, mutta silti olemme tilanteessa, jossa siihen ei olla valmiita panostamaan riittävällä vakavuudella.
Uusin Lapsibarometri julkaistiin 12.12.2022. Sen mukaan 40 prosenttia esikoululaisista kertoo kokevansa ainakin välillä varhaiskasvatuksessa turvattomuutta. Lapset itse kertovat, että turvaa heille toisivat syli, hellyys, halaus ja kädestä pitäminen.
Uusi varhaiskasvatuslaki pyrkii turvaamaan varhaiskasvatuksen laadun, mutta riski työntekijöiden saatavuuden ongelmiin senkin myötä jää. Kun varhaiskasvatuksen laadusta puhutaan, on olennainen merkitys myös sillä, minkälaisia ja minkä kokoisia ryhmiä varhaiskasvatuksessamme on. Onko aikuisilla riittävästi aikaa lapsille? Saavatko tukea tarvitsevat lapset aidosti tukea ja voivatko kaikki, sekä lapset että aikuiset, päiväkodeissa hyvin?
Varhaiskasvatuksella on yhteiskunnalle useita eri merkityksiä. Varhaiskasvatuksessa kyetään tunnistamaan ja aikaisin lapsen yksilöllisiä tarpeita ja tukemaan sen myötä hänen kasvuaan turvallisesti. Varhaiskasvatus rakentaa perustan monille taidoille, joita lapsi loppuelämässään tarvitsee.
Mutta varhaiskasvatuksella on myös muita ulottuvuuksia, kuten vanhempien pääsy työelämään. Jos varhaiskasvatus häiriintyy, se heijastuu aina myös vanhempien jaksamiseen ja työkykyisyyteen. Pystyisitkö sinä keskittymään omaa työhösi, jos samaan aikaan täytyy päivystää soittoa siitä, että lapsi on haettava päiväkodista kotiin, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi?
Varhaiskasvatuksessa työskentelee pedagogiikan ammattilaisia. Työn arvostus ei ole näkynyt yhteiskuntamme päätöksissä tarpeeksi. Työolot ovat kuormittavat, henkilöstö vaihtuu, eikä palkkaus vastaa työn vaativuutta. Työn sisältö ei todellakaan ole vain kurahousujen pukemista tai syöttämistä, vaan se on laadukasta ja suunnitelmallista pedagogista toimintaa, yksilöllistä lapsen ja perheen tukea ja hoivaa. Tässä kokonaisuudessa tarvitsemme kaikkia ammattiryhmiä: kasvatustieteen kandeja, sosionomeja, lastenhoitajia sekä päiväkotiapulaisia. Lapset tarvitsevat monipuolista osaamista kasvun ja kehityksensä tueksi, johon jokaisella ammattiryhmällä on paikkansa.
Kun olemme tilanteessa, jossa lapsia on päiväkodissa sidottu tuoliin, tai jossa saatavilla ei ole yhtäkään pätevää työntekijää on selvää, että käsillä on vakava kriisi. Meillä ei ole varaa siihen, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset uupuvat ja poistuvat alalta. Varhaiskasvatus on kiinnostava ala ja työtehtävät mielekkäitä ja palkitsevia. Työolot eivät saa muodostua esteeksi sille, että yhteiskuntamme yksi tärkeimmistä töistä rapautuu peruuttamattomasti.
Noora Koponen
kansanedustaja (vihr.)
Espoon kaupunginvaltuutettu
aluevaltuutettu, Länsi-Uusimaa
Hanna Hukari
sosionomi AMK
aluevaltuutettu, Länsi-Uusimaa