OECD:n arvioissa terveydenhuollon kustannuksista 13 prosenttia kuluu virheiden ja haittojen korjaamiseen. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomeen suhteutettuna eri haittatapahtumat aiheuttavat vuosittain yli miljardin kulut, mikä tarkoittaa Länsi-Uudellamaalla 86 miljoonaa, kun miljardikulut jaetaan perustason järjestäjien eli neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin kesken HUS-yhtymän kantaessa vastuun erikoissairaanhoidon järjestämisestä.
Summa sisältää vain terveydenhuollon osuuden. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuspuutteiden lisäkustannuksista ei ole tietoa. Puolet turvallisuuspuutteiden lisäkustannuksista olisi vältettävissä ennakoinnilla ja riskeiltä suojautumalla.
STM:n kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman 2022–2026 tavoite on, että Suomesta tulee viidessä vuodessa turvallisuuden mallimaa siten, että käytäntömme ovat parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvia. Maailman terveysjärjestö (WHO) seuraa vuosittain tavoitteiden toteutumista. Ensimmäisen seurantakyselyn tulokset potilasturvallisuuden tilasta Suomessa eivät ole mairittelevia.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen valtakunnallisena tehtävä on strategian toimeenpanon vuosittainen seuranta ja arviointi. Yksityiskohtainen toimenpideohjelma sekä itsearvioinnin mittaristo hyvinvointialueiden avuksi valmistuvat ensi vuoden alkupuolella. Keskus tuottaa materiaaleja, jakaa tietoa, kokoaa asiantuntijat vertaiskehittämään hyviä käytäntöjä yhdessä sekä järjestää koulutusta ja tapahtumia.
Tulevalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella mahdollistetaan kaikessa toiminnassa järjestelmällinen asiakas- ja potilasturvallisuuden tukeminen ja kehittäminen, esimerkiksi jo monia hyviä käytänteitä jatkokehittämällä. Parhaillaan käynnissä olevassa siirtymässä asukkaiden palvelujen turvaaminen on tärkeintä, tarkoituksena säilyttää toimivat palveluketjut myös muutoksen yhteydessä.
Turvallisuustavoitteet kannattaa kirjoittaa hyvinvointialueen strategioihin ja esitellä säännöllisesti päättäville ja arvioiville toimielimille. Kriittistä on myös sisällyttää turvallisuutta varmistavat kriteerit ostopalvelusopimuksiin, myös hankittaviin digitaalisiin ja etänä annettaviin palveluihin. Lakisääteinen omavalvontaohjelma on hyvinvointialueen turvallisuustyökalu, jolla varmistetaan palveluiden turvallisuuden korkea taso. Näihin kaikkiin asioihin on laadittu Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen johdolla tarkistuslistat hyvinvointialueiden tueksi. Toiminta edellyttää hyvinvointialueella myös riittävät turvallisuusosaamisresurssit.
Turvallisuustyö vähentää inhimillistä kärsimystä. Riskit kasvavat murroksissa. Riskien ennaltaehkäisy on monin verroin halvempaa kuin virheiden korjaaminen jälkikäteen. Turvallisuuden varmistaminen on osa hyvinvointialueen järjestämisvastuuta, ja käytännössä se kuuluu myös jokaiselle työntekijälle ja palvelujen käyttäjälle. Strategian toimeenpano ohjaa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin, joka on hyvä pohja uudelle hyvinvointialueelle.
Hanna Toiviainen
ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM, Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
Riitta Flinck
Länsi-Uudenmaan valmistelu, muutosorganisaatio, ma projektipäällikkö, TtM
Maria Virkki
HYKS-erityisvastuualueen potilasturvallisuuslähettiläs, LT, EL, EMBA, laatu- ja potilasturvallisuusylilääkäri