Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Pääsikö metron käyttö yllättämään säästövimmaiset päättäjät?

Metron kapasiteetin kasvattamiseen ollaan investoimassa 37 miljoona euroa (LV 11.1.). Osin tämä on vanhentuvien kulunvalvontajärjestelmien elinkaarikorvaamista, mutta osin taustalla on varautuminen kasvavaan liikenteeseen mahdollisuudella tihentää vuorovälejä.

Vaikuttaa huolestuttavalta että jo nyt, heti länsimetron jatkeen avaamisen jälkeen tarvitaan kapasiteetin kasvattamista, vaikka käyttömäärät ovat edelleenkin covid-19-vuosien jälkeen normaalia alhaisemmalla tasolla. Varsinainen käyttäjämäärän kasvu siintää vasta vuosien päässä, kunhan kaikki metron varren asuntorakentamishankkeet valmistuvat. Mistä silloin saadaan lisää kapasiteettia?

Alkaako tässä realisoitumaan rakentamisvaiheen säästämisen riski? Espooseen päätettiin vuonna 2008 rakentaa lyhyet asemalaiturit kustannussyistä ja käytännössä tällä leikattiin vähintään 30 prosenttia pois mahdollisesta kapasiteetista, koska kolmen vaunun sijasta asemalle mahtuu 2 vaunua (tämä leikkasi olemassa ollutta kapasiteettia myös Helsingin puolella). Säästöä koitui noin 50 miljoonaa euroa (LV 29.9.2018).

Espoon metron rakentamiskustannus oli kokonaisuutena noin 2 345 miljoonaa euroa. 1. vaiheen metron rakennuskustannuksia lisättiin alkuperäiseen hankesuunnitelmaan (849 miljoonaa euroa) nähden 337 miljoonalla eurolla eli sen kokonaiskustannus oli 1 186 miljoonaa ja toisen vaiheen 1159 miljoonaa. Asemien lyhentämisellä saavutettu säästö oli siis 2,1 prosenttia. Jälkikäteen on helppoa todeta, että täysimittaisen aseman louhinta olisi kannattanut joka tapauksessa tehdä, vaikka se olisikin rakennettu tekniseen käyttökuntoon (esim. väliseinärakentein rajattuna) lyhyempänä versiona.

Louhinta ei siis olisi ollut merkittävä lisäinvestointi rakentamisvaiheessa. Asemien laajentaminen jälkikäteen louhimalla ei käytännössä ole mahdollista ilman, että liikennöinti keskeytetään. Juuri tästä syystä Helsingissä on louhittu asemavarauksia Kamppiin, Hakaniemeen, Munkkivuoreen ja Triplaan, vaikka metrosta ei ole tietoakaan. Ei voi siis sanoa, ettei ymmärretty valmiusrakentamisen tarvetta ja perusteita.

Espoon säästölinja todennäköisesti johtaa kapasiteetin loppumiseen ruuhka-aikoina. Ehkä ratkaisuna metron kapasiteetin loppumiseen keksitään tulevaisuudessa suorien bussiyhteyksien palauttaminen.

Jarkko Lahtinen

Espoo