Kai Lintunen (kok.) toteaa koulujen työrauhaongelmien olevan suurin syy oppimistulosten laskuun ja haluaa ratkaisuja (LV 21.1.). Keskeisenä ongelmana on, ettei työrauhan vieviä oppilaita saada siirrettyä sujuvasti käytöshäiriöisten sope-luokille (ent. tarkkikset).
Esitin joulukuun valtuustossa toivomuksen, että jatkuvasti merkittävästi häiritsevät oppilaat siirrettäisiin sujuvasti heille sopiville erityisluokille (sope-luokat). Sain kannatusta valtuustoryhmäni lisäksi vain kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtajalta Marika Räfiltä (kok.), joka on parhaiten opetuksesta perillä, Pia Kaumalta (kok.) ja Päivi Puntilalta (r.). Muu valtuusto äänesti vastaan.
Luokkiin ei saada työrauhaa osittain siksi, että sope-luokille on vaikeaa saada opettajia. Toisaalta inkluusion periaatetta on sovellettu myös sope-oppilaisiin, erityisesti Vantaalla. Vantaalla sope-luokat on lakkautettu. Espoon opetustoimesta on korostettu, että tutkimusten mukaan sope-oppilaiden inkluusiosta on haittaa molemmille osapuolille eikä sope-luokkia lakkauteta.
Kuitenkaan pahasti käytöshäiriöisiä oppilaita ei usein Espoossakaan siirretä sope-luokille. Näiden tunnistamista vältellään. Heitä ei myöskään siirretä erityisluokalle ilman huoltajien suostumusta.
Pahinta on, että häiritseviä ja väkivaltaisia oppilaita sijoitellaan oppimisvaikeuksisten erityisluokille. Käytöshäiriöt jätetään tietoisesti kirjaamatta papereihin, jotta oppilaita voidaan siirtää pelkkien oppimisvaikeuksien perusteella erityisluokille. Näin jo muutenkin heikommassa asemassa olevilta riistetään heidän oikeutensa kohtuulliseen oppimisympäristöön.
Mikään määrä aikuisia luokassa ei välttämättä saa käytöshäiriöisiä oppilaita kuriin, koska keinovalikoima on suppea. Tarvitaan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa sekä järjestyksenvalvojatyyppisiä, särmikkäitä avustajia sope-luokille rauhoittamaan lapsia.
Henna Kajava
FM, kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Espoo