Moni kirkkonummelainen ja espoolainen on varmasti huomannut, miten perusterveydenhoidon hoitojonot ovat pitkittyneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Tänä aikana sosiaali- ja terveysalan henkilökunta on tehnyt äärimmäisen ansiokasta työtä ja pyrkinyt ratkomaan tilannetta niillä rajoitetuilla resursseilla, mitä me poliitikot olemme heille tarjonneet.
Olemme varmasti kaikki kiitollisia sote-alan työntekijöiden tekemästä jatkuvasta panoksesta hyvinvointimme hyväksi, mutta tsemppiviestit eivät riitä loputtomiin. Jotta tilanne voitaisiin aidosti ratkaista, meidän on panostettava sote-työntekijöidemme hyvinvointiin ja osoitettava riittävät resurssit hoitojonojen purkamiseen.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sopeutustarve ilman valtion lisärahoitusta on seuraavan kolmen vuoden ajalle noin 110 miljoonaa euroa. Muun muassa hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn on todennut Ylen haastattelussa, että mikäli lisärahoitusta ei saada, nykypalvelutasoa joudutaan heikentämään merkittävästi. Tilanteessa, jossa kansalaisten hoitovelka on muutenkin niin merkittävä, ei tunnu kovin järkevältä leikata sieltä, missä se tuntuu eniten, eli länsiuusmaalaisten hyvinvoinnista.
Meidän on panostettava sote-työntekijöidemme hyvinvointiin.
Kun hallitus tekee päätöksiä lisätalousarviostaan, on syytä muistaa, että sote-uudistuksen pääperiaate säästöjen synnyttämiseksi juontui hallintobyrokratian vähentämisestä ja ennaltaehkäisevien ja perushoidon palveluiden parantamisesta. Sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen byrokratian määrää on kuitenkin vain lisätty käynnistämällä 21 eri hyvinvointialueen toiminta, ja säästöjä voidaankin joutua hakemaan juuri peruspalveluista täysin vastakkaisesti kuin mihin uudistus alun perin tähtäsi.
Valtiontalouden pitkäjänteisen velkaantumisen ehkäisemiseksi olisikin äärimmäisen tärkeää, että hallitus tekisi nyt riittävät panostukset ennaltaehkäisevään hoivaan ja perussotepalveluihin, jotta hoitojonoja saataisiin aidosti purettua, eivätkä ihmiset ajautuisi kalliiden erityissairaanhoidon palveluiden asiakkaiksi. Samalla Uudenmaan ulkopuolisten hyvinvointialueiden hallintobyrokratiat tulisi välittömässä lähitulevaisuudessa yhdistää niin, että sote-palveluista vastaisivat aidosti elinvoimaiset ja kustannustehokkaat yksiköt, joita ei olla luotu silkan aluepolitiikan ehdoin.
Markus Myllyniemi
Hyvinvointialue- ja kunnanvaltuutettu, alue- ja kunnanhallituksen jäsen (vihr.)
Kirkkonummi