Maratonin juoksu ei onnistu kovinkaan monelta harjoittelematta. Välillä havahdun pohtimaan, pystyisinkö itse taivaltamaan hieman yli 42 kilometriä putkeen. Entä kuinka moni pystyy ylipäänsä? Ne, jotka pystyvät, ovat penkkiurheilijoiden ihailun ja vähättelyn kohteita. Käytännössä kaikilla meistä on ollut mahdollisuus onnistua maratonissa, vaikka lähtökohdat ovat kaikilla yksilölliset: osalla geenit antavat tukea, osalla vuosien kurinalainen harjoittelu.
Kaikki edellä mainittu koskee myös miljonäärejä ja miljonääriksi tulemista.
Sattumalla on vaikutuksensa niin hyvässä kuin pahassa. Timanttisen juoksuvalmentajan löytyminen ilmaiseksi on kuin lottovoitto – sen osuminen juuri omalle kohdalle on äärettömän epätodennäköistä. Liika harjoittelu ja kohtuuttomien riskien ottaminen saattavat pitkittää tavoitteen saavuttamista vuosilla, jos eivät tykkänään katkaise akillesta.
Kaikille meistä sopiikin kuukausisäästäminen indeksirahastoihin. Kryptot, lottokupongit ja muut pikavoiton tavoittelut kannattaa kokeneenkin sijoittajan sivuuttaa. Niissä odotusarvo on miinuksella.
Jos ajattelet, kannattaako sijoittaminen aloittaa nyt, on sama kuin kysyisit, kannattaako sille ensimmäiselle juoksulenkille lähteä jo tänään. Vastaus on ehdottomasti! Älä kuitenkaan lataa kaikkia paukkuja ensimmäiselle kilometrille, vaan aloita maltilla ja etene harjoitusohjelman mukaan. Ajan myötä kunto ja osaaminen kasvavat. 20 vuoden päästä huomaat, että lenkit ovat osa arkea ja erinomainen pohjakunto suojelee sairauksilta ja sallii lyhyet treenitauot, vaikka et maratonista olisikaan enää kiinnostunut.
Sama koskee sijoittamista. Jos olet 20 vuotta säästänyt indeksirahastoon 1750 euroa kuussa, kasassa on miljoona, josta tuottoa on 580 000 euroa. Jos aikaa on 40 vuotta, riittää miljoonamaaliin 300 euroa kuussa, eli 144 000 euroa. Aika on puolellasi, kun raha tekee sinulle rahaa.
Ei muuta kuin lenkkarit jalkaan; satoi tai paistoi. Tahdin, matkan ja reitin määräät itse.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.